maanantai 29. huhtikuuta 2013

5 vuotta - ja vielä vaiheessa - 5 years and still "On its way"

Nuori pari on muuttanut Pitsilinnaan ja he ovat kaksikerrosratkaisuun sangen tyytyväisiä. Muuttopäivä on menollaan, makuuhuone yläkerrassa jo valmiina. Alakerta on sotkun vallassa ja mikä pahinta, kylpyhuoneremontti ei valmistunut ajoissa.
A young couple has just moved to their new flat in Pitsilinna (Lacecastle flat apartments). Their only problem is that the batfroom is completely unfinnished.

Yläkerta - upstairs
 
Alakerta - downstairs
  
Taloyhtiön linjasaneeraus on joidenkin asuntojen suhteen kesken. Nuoren Parin rouva itkee kun näkee tilanteen. Katon läpi näkee yläkerran vessaan, on likaista, kaikkialle tunkevaa pölyä, haisee ummehtuneelta.
The young lady of the house is crying when she sees the situation: it is dirty, not to speak about the smell...
 
Reikä katossa - a hole on the roof
 
 
 
                                  
                                               Reikä yläkerrasta alaspäin  - a hole on the roof 
Kaiken muun hän hyväksyy, mutta ei sitä, että vanha amme tuhottaisiin. Niinpä ollaan vaiheessa, jossa työmiehet eivät voi muuta kuin odottaa, että amme siirretään säilöön ja tuodaan takaisin, kun vanha sininen lattia on purettu, uudet mukavuuslämpöjohdotukset asennettu ja vesiputket ja viemäröinti vedetty ja uusi laattalattia laitettu.
                              

                           
                     
Työmiesten sähkö- ja putkitöiden piirustukset seinällä
The drawings for electricity on the wall

Taukopaikka -
the staff´s  point for  a short break
 
"Vaiheessa" - The bathroom at one glance
                                 
Osallistuin tällä työllä Nukkekotiyhdistyksen vuoden 2013 pienoishuonekilpailuun. Työn nimi on "Vaiheessa".  Tässä työssä on kaksi minulle rakasta esinettä:   Högforssin  vanha amme ja tuo lavuaari (huutonettilöytöjä). Ne löysivät nyt paikkansa. Lamppuja lukuun ottamatta kaikki muu on itse tehtyä ja sotattua. Malli ja idea työhön kumpusi omasta putkiremontista parin vuoden takaa. Tätä kirjoittaessani en tiedä, miten työni on sijoittunut. 

I partcipated to the annual roombox competition, organized by the Finnish dollshouse association. The theme this year was bathroom. The title of my bathroom is "On its way". While writing this, I have no idea of the final results. At this very day, I´m also celebrating my blog´s 5th year anniversary.  I started on April 29, 2008, from here (eijuli). At that point, Villa Charlotte´s family was preparing their First of May Party.

Juuri tänään tulee täyteen 5 (viisi!) vuotta siitä, kun aloitin todella epäilevästi oman blogini. Alku tapahtui "siirisofian" eli Terhi Vainion ystävällisellä avustuksella. Loin sivuni  vuodatukseen, josta sittemmin monen muun lailla siirryin tänne blogspotin puolelle.   Aloistuspostaukseni oli vuodatuksen puolella - eijuli - 29.4.2008. Silloin olin valmistellut vappua, ja heti sen perään tuli äitienpäivä ja sitten yo-juhlat ja sitten juhannus. Löysin arkistoistani kuvia, joita tuolloin käytin. Juhlan kunniaksi tässä muutamia.

Arvonta:  Arvon kolmelle kommentin jättäneen kesken pikkuiset 5-vuotisjuhlayllätykset!
 

 29.4.2008 oli tarjolla Vappukarkeloiden tarjoilua 
At that time, I was preparing the First of  May party
 
Turha varmasti mainita, että Villa Charlotten Rouva on alusta pitäen luottanut
Taina Jatta Toropaisen  tuotteisiin ;)
                                             
         
                                                         Koristelu teeman mukaan
                                             - the decoration according to the theme
                                                             
 
Äitienpäivä toukokuussa 2008 - kakussa lukee "Onnea Äiti"
Mother´s Day in May 2008

 
Mietin:  5 vuotta ja liki 16.000 piipahdusta. Villa Charlotten lisäksi kotiini ovat ilmestyneet Pitsilinna ja Lundby-talot, lisäksi eri aiheilla valmistuneita pienoishuoneita, lahjaksi tai muuten vain. Yhden huonen verran (ja vinttitilan) nukkeotitarvikkeita, roskia, laatikoita, nauhaa ja nepparia. Kilpailuihin osallistumista, Turun Miniasuntomessut 2011, Raunistulan kerhon alkaminen (oma bloginsa sielläkin), oman "stuudion" järjestyminen, markkinoita kotimaassa ja ulkomailla. Ihania uusia tuttavuuksia, upeita taitureita, leipureita, kengäntekijöitä, ompelijoita, rakentajia, tarinankertojia. Olisin paljon köyhempi ilman teitä ja avoimesti lainaan tulevia ideoitanne ja lämmittäviä kannustuksianne.
Olen varma, että käytän bloggaamisen ominaisuuksista vain 10-15%. Oppimista riittää. Facebook -toiminta on minulle liika nopeata, vaikka sinnekin olen liittynyt. Blogiin voin rauhallisemmin kirjata oman nukkekotimaailmani historiaa. Valokuvaamista haluaisin oppia paremmin. Parasta on kuitenkin  muiden harrastajien kommentit, rohkaisut, lohdutukset ja vinkit. On päiviä, jolloin saan harmaan olon kaikkoamaan lukemalla muiden nukkekotiblogeja ja saamiani kivoja kommentteja. Ihanin blogi -äänestyksessä sijoittuminen toi kyyneleet silmiini, sillä en edes tiennyt, että olin siellä mukana. Koitan päivittää blogiani säännöllisesti.Ja huolimatta facebookin nukkekotiharrastajien vauhdista toivoisin, että täälläkin joku kävisi ja kommentin silloin tällöin jättäisi
- yksikseen on kurja olla, blogissakin.
 
Kiitos kaikille blogissani piipahteleville - kommentit lämmittävät mieltä! Tällä kertaa kommentin
6.5. mennessä jättäneiden kesken 5-vuotisjuhla-arvonta  - pikkuyllätys luvassa kolmelle, jotka random.org valitsee.

perjantai 26. huhtikuuta 2013

Vapun enteitä - First of May is approaching

Elisen aamun postitädin luukusta tupsahti ilmiselvästi Vapun viettoon tarkoitettu väline

 
Merjan mieltä lämmittävä pikkuinen viipperi - ja tämä myös LIIKKUU!
Kiitos Merjalle  Nonnan taloon
 
My dollshouse frien Merja sent me a tiny First of May Carneval issue (do not know
what the term is English - when one keeps it in hand, the "windmill" like wings go around,
also in this miniatur version!)

keskiviikko 24. huhtikuuta 2013

Hyvän olon viesti - Warm regards from Northern Finland

Päivän kohokohtiin sairaslomalla ollessa kuuluu postilaatikon kolahduksen jälkeinen odotus, mitähän tänään tulee? Tänään tuli mukava ja mieltä lämmittävä tervehdys  AinoSltä  pohjoisesta.

I got a loveley card from AinoSltä , who lives in Northern Finland. While being on
sickleave due to my shoulder operation, this was a nice surprise.
 
Hieno paperista taitettu kortti. Poltettu oranssi vielä sattuu oleman yksi mielivärejäni!
A very nice paper skirt, done by Aino herself

Ja kiva tervehdys sisällä.
"Get well soon"

The roses I bought myself, some hours before the card arrived -my favourite color.
 
Oranssihtavat ruusut ovat ns omatoimipiristettä, vielä 4 viikkoa tätä kotona olemista.
 Tein ensimmäisen kauppakäynnin  lähikauppaan, tarkkaan mitoitetut ostot,
yksi kassi-periaatteella. Mukaan mahtuivat kauniit ruusut. Liki samaa väriä kuin kortin mekko. 
Ja siis ne olivat kotona ennen kuin Ainon kaunis kortti saapui ;)
Kiitos Aino!

maanantai 22. huhtikuuta 2013

Miniconverset - Miniature converse shoes

Päivän piristyksenä. Pinkkiä loistoa.
To make my day lighter, after being operated on right shoulder last Wednesday,
my grand daughter came to show me her new converse shoes.

 
Hiukan on kokoeroa. Malli ja väri sopisi isommallekin tytölle.
The size between us  is a bit different -  the pink color and model would fit for me, too.

 
Tässä päivän kirjallisuuden saldo.
Here the magazines of this day.
Ihana -lehdessä upea juttu Hanna Merosen nukkekodeista. Pelasti päiväni ;)

 
Kotiedessä kokeilemisen arvoisa Vappureseptejä - minä en pysty kokeilemaan,
mutta vinkiksi muille teille, joilla kädet toimivat.

sunnuntai 21. huhtikuuta 2013

Kerhon ruukkuja ja yllätysboxi

Unohdin viikko sitten esitellä kerhoillan tuotokset eli paperista tehdyt  ruukut. Eli  KERHOLLA ne hiottiin ja maalattiin ja tässä omani:

Pikkuinen kori  ei kuulu sarjaan, se on Ninnalta saamani, maalasin sen pinkillä.

Tässä purkkeja: Sininen on viimeistelemätön - siinä on sisäpinnassa liimakerros ja
se pitää vielä hiota ja sitten lakata. Vaaleanpunainen menee Mallinalulle popcorn.
vadiksi. Eron hiotun ja ihan vielä "tuoreen" pinnan suhteen on näissäkin töissä isohko -
ja mitä kauemmin hioo, sitä sileämpi tulee.
 
Hyvä ystäväni Riitta kävi viikonlopulla auttamassa surullisen kuuluisan "The laatikon" viimeistelyssä. Peitimme kannat ;)
 
Hänellä oli tullessaan tuttavansa melkein roskiin laittama pieni boxi, jonka ilomielin vastaanotin.
 
                            
 
Tässä boxin aarteet: kirjoja

 
Mikä ihme siinä on, että toisen tekemä ruoka maistuu aina NIIN hyvältä. Mieshenkilö oli töissä, onneksi sentään  oli ostannut meille kotiin jauhelihaa jääkaappiin.Ystäväni loihti meille maukkaan spagetti-jauhelihakastike lounaan. - Söimme ihan työn äärellä: askarteluvakstuukia hiukan siirrettiin, valmisteilla oleva laatikko siinä odottelee liimauksiaan.

 
Näin hienosti me söimme - ja sitten minut laitettiin päiväunille! Kiitos Riitalle!
 

maanantai 15. huhtikuuta 2013

Kanta-asia

Olin varannut Mieshenkilön auttamaan tärkeässä projektissa, johon liittyi itselleni aika hankala poraaminen ja tässä käsitilanteessa liki  mahdoton vasaran käyttö. Olimme pitäneet ns allakkakokouksen ja olin saanut lupauksen, eli sunnuntaina aamulla heti sitten sopii. Heräsin  omalle tyylilleni varhain eli heti 7:n jälkeen  ja annoin  toisen nukkua.  Odottelin. Mieshenkilö sai rauhassa käväistä suihkussa, lukea kaikki kaksi sanomalehteään, ottaa toisenkin kupin kahvia. Odottelin (istuin tietokoneen äärellä).
- Minä tässä nyt teenkin nämä veroilmoitukset ja lasken nuo kotitalousvähennykset siihen, on sitten tehtynä.
- ?! (oli sovittu, että aamusta aloitetaan, tässä vaiheessa kello oli 10.30)
- Onko sinulla nyt jotain semmoista, että välttämättä tarvitset konetta?
- ?!  (minullehan oli se luvattu poraus ja naulaus odottamassa)
Viisas vaimo on tämmöisessä tilanteessa vaiti, kun tietää, että kun tuo kotitalousvähennys on laskettu, päästään tositoimiin.
- No niin, voisitko tulla ja auttaa, kuului kohta.
- ?! (oli mikä tahansa työ, minä avustan, aina)
Siinä sitten istuin ja luettelin tärkeät numerot perä perää ja tulihan lopulta valmista.
- No niin, mikä se sinun projektisi sitten oli?
- Tämä-osa-pitää-liittää-tähän-ja-tuo-johto-laittaa-tuosta- ja-tuo-lamppu-kiinnittää-tuohon-ja-sitten- sanot-mielipiteen-että-miten-tämän-laitan-ja sitten-pitää-porata-ja-naulata-tämän-kansi-kiinni
Mieshenkilö  ei saanut sanaa suustaan
- Laittaisinko minä ensin ruokaa, oivalsin kysyä ja heitin edellispäivän karjalanpaistin ja muusin lämpiämäään (viisaan vaimon kikka, mainoksestakin tuttu, hyvä ruoka, parempi mieli)

Olin varannut työkalut esille, tärkein tuo itselleni haasteellinen pora.

                                  

-Missä se pora nyt sitten on?
Ojensin poran.
- Missä ne terät on?
Ojensin terävalikoiman.
- Missä on viivotin?
Ojensin viivottimen.
-Miten paksua tämä vaneri on (kysyy viivotin kädessä)
Mittaa sentään itse.
-Onko lyijykynää (olin ojentanut kuivamustekynän)
Ojensin lyjykynän (sillä kuuluu merkata, kun tehdään puutöitä,näin on)
Otti minun porani käteensä.
- Ei tällä poralla mitään aikaan saa, sanoo tomerasti. Kyllä  6 mm vanerissa pitää olla kunnon pora, sanoo ja hakee oman koneensa kehiin.

                              

Jo syntyi reikää niin, että pelkäsin vanerin murtuvan. Seuraavassa vaiheessa tuli kyseeseen laatikon seinien yhteenliittäminen kattopalan kanssa. Minun ideani oli naulaus ja väliin tueksi liimaa. Mieshenkilön ajatus oli ruuvaus. Ruuveja oli tasan kahta lajia: minitarkoitukseen käyvät tosi pikkiriikkiset tai sitten sellaiset 6 mm poranreikään mahtuvat, jotka olisivat heti tuhonneet laatikkoni.
-Ne halkaisee tuon vanerin, naulalla menisi paremmin.
-Ei, kyllä ruuvi pitää paremmin, oli vankka miehinen näkemys.
-Minusta tuo ruuvi on liian paksu.
-Kyllä se tästä menee - ja menihän se, rikkoi vaneria sen kun kerkesi.
-Onko joku semmoinen kauppa auki, jossa myydään ruuveja, tarvitaan pienempiä, kysyi.
- Bauhaus on ainakin, tiesin neuvoa.


 
Mieshenkilö lähti Bauhausiin ja arvioin keston 60 minuutiksi. Ehdin siinä välillä saada
tyttärenpojalta apua kuumaliimapyssyn vaativassa käytössä  ja yhden videon siirtämisessä  kamerasta koneelle. Ehdimme myös kahden kahvitella ja syödä jätskit (Miten se pappa näin kauan viipyy?)
Ennustin, että hiukan kestää, kun pappansa ei  välttämättä tiedä, onko ottanut hyllystä oikeanlaatuista tarviketta. Yleensä soittaa, nyt ei. Nuori herra  lähti kotiinsa ja uumoili, että mummonsa selviää avustamisesta kuitenkin.

Kuinkas sitten kävikään (melkein 2 tuntia meni reissuun).
-Käännyin sitten kertaalleen vielä takaisin, olin jo ajellut jonkin verran kotiinpäin, kun tuli mieleen, että ostaisin sitten vielä naulojakin. Enkä ollut ihan varma, millaiset ruuvien kannat  hyväksyt, otin muutamaa erilaista ruuvia. Kannat on niin erilaisia.
Sisäänpäin hymyilin. Kannoilla ei tässä projektissa siis ole mitään merkitystä, kun peitän ne kaikki saakelin naula-ruuvikannat kuitenkin.- Mutta on jotakin oppinut, kannoilla on joissakin tilanteissa iso merkitys. Minulle. Ei hänelle.
-Kumpia nyt sitten laitetaan?
Ihmettelin ja mietin, että yleensä kovasti arvostamani Mieshenkilö toimii joskus kuin toope.
-No mitä itse ensijaisesti laittaisit (olen oppinut haastattelutekniikoita johtokoulutuksissa).
-Ruuvia ajattelin.
-Nuo uudetkin on liian paksuja, totesin.
-Laitan ruuvit, päätti.
 Tuloksena haljennut seinä, toistamiseen tänään.
-Taitaa olla tuo naulaus hyvä tässä, sanoi lopulta.
Ojennan naulat (juuri sellaiset kuin olin itsekseni miettinyt laitettavaksi).
-Laittaisitko hiukan liimaa väliin?
Laitan liimaa
-Nuo kannat ei ole oikein kauniit, hyväksytkö ne?
-Hyväksyn, ne on hienot
 

lauantai 13. huhtikuuta 2013

Valmistautumisen tärkeys - Be prepared!

Olen menollani olkapään tähystysleikkaukseen ensi viikolla keskiviikkona. Termi "tähystysleikkaus" kuulostaa vähemmän pelottavalta kuin leikkaus. Jotain repeämää  ”kurkistetaan ja korjataan, mitä eteen tulee” (ortopedikieltä).  Järjestelmällisenä ihmisenä aloin listata niitä tilanteita, joissa tulen mitä todennäköisimmin kohtaamaan ongelmia.

I am preparing myself for a shoulder operation (to be done next Wednesday). Due to that, I will have to cope with my left hand at least for four (4, yes, imagine) weeks. Does anyone have a tip for coping wiht tooth brush and tooth paste?

Apuvälinetarve: Nyt pitää löytää joku hammastahnatuubin puristinteline, jotta selviän yhdellä kädellä. Eli kun ei toimi kuin yksi käsi. Mieshenkilö ei herää niin aikaisin kun minä hampaiden pesulle aamulla menen. Kuka keksii, voitte kuvitella tilanteen!
Lääkehuollon suhteen voinkin olla levollinen, dosetti kun on jo kehitetty  olkaprosessin alkaessa osoittaa äitymisen merkkejään.
Vaatetus: Pakko mennä kauppoihin, vaikka en saanut noita tykkäämisiä ihan niin paljon, kun aluperin sopimus edellytti. Löysiä XXXXXL T-paitoja, helpolla puettavaa ja ihan pikkasen jotain muutakin.
For clothing, I just have to go shopping, and conviniently, the famous Stockman´s Hullut Päivät (Crazy Days) SALE  is still (I hope I am right with this) going on for one day.
 
Kiitos teille, jotka "tykkäsitte" - vielä voisi olla yksi päivä aikaa! Toivottavasti muistan
oikein näiden päivien aikaraamit.
 
This advertise says: My husband promised me one more round if I get 1 million "Thumbs".
I very much thank all supporters.

maanantai 8. huhtikuuta 2013

Paperinen saviruukku - a paper ceramic pot

 Tänään teimme kerholla kerholla paperisia ruukkuja, vateja ja kannuja. Työkaluksi kelpasi
päästään katkottu parsinneula ja juotu kuohuviini,  oikeammin sen pullon korkki.
 
Today, at our dollshouse club, we prepared some "ceramic" pots, out of paper, using  old
needles to form them.

 
Pitää ihmetellä, että itsensä ympäri kierretystä paperisilppurista tulleesta suikaleesta
syntyy jotakin tämmöistä. Tässä on menossa vaihe, jossa ruukku oli hetken täytetty
piripintaansa Erikeeperillä ja sitten se  kaavittiin pois.
 
Next Monday we will continue this project.

 
Nyt pitää odottaa ensi viikkoon, jolloin pinta hiotaan (ainakin ulkoa, sillä jos tästä tulee
kukkaruukku, kuka sinne mullan sekaan katsoo, onko sileä vai ei).
Kivaa oli, kiitos ohjauksesta Marjalle
 

torstai 4. huhtikuuta 2013

Peli-ilta - Cup Stacking Game

Olen seuraillut tätä "kuppihuumaa". Kaikki haluaa näitä ja tekee kakkulautasia ja -kupuja.
 Kokeillut minäkin olen, tosin vain pelimuodossa. Täksi peli-illaksi on
vuorossa tämän näköistä:
 
I have been following how the dolls house lovers re-model the cups from
the Cup Stacking Game. They change them to cake plates.
I won´t. Instead I use for the original purpose, for game.
Today, we will start from this:

 

 
On minulla yksi hieno kakkulautanen ja sen kupukin, sen teki Johanna .
Näiden kanssa meillä  aika kuluu kivasti. Sitten joskus kun ne on muualta maailmasta loppu,
laitan ne kaikki isolla voitolla myyntiin Nukkekotikirppikselle ;)
 
Actually, I do have one, done by Johanna. The time flies when you game with these.
And then one day, when they are sold out from the whole world, I will start selling them on
the Dollshouse wwwmarket ;)
 
Kolme on mennyt rikki, kaikki osat ovat tallella vastaista varten. Voisiko pystyttää näyttelyn näistä,
vaikka Helsingin syksyn tapahtumaan? Yksi vitriini täyteen tarvikkeita,
 joita näistä on tehty.  - Olisi aika vinkeä vitriini?

maanantai 1. huhtikuuta 2013

Pääsiäinen meni - Aprillia?

 
Onneksi alkaa arki. Voi välttyä syömästä suklaata. Pääsiäisen saldo oli viisi (5)
Angry Birds koteloa. Hahmot meni muualle. Suklaan syömisen ilo sentään jaettiin.
Mikä näistä väittämistä olikaan se "aprillii,syö sillii, juo kuravettä päälle" juttu?