lauantai 10. joulukuuta 2016

Lyhdyn valossa - Luukku 10

Neivi Viisivee oli  yökylässä viime viikonlopulla kolme yötä. Leikimme mm joulutonttuleikkejä ja  totta kai leivoimme kuuluisan piparitalon. Ja totta kai piti olla LYHTY.
Pulmaksi muodostui se, että meiltä  ei löytynyt  led-tuikkuja. Hetken asiaa tuumailtuamme kehitimme oivan valaisimen:
Punainen, pitkän aikaa sitten hankkimani talolyhty sai valot! Kyseessä paristolla toimiva valosarja, jonka olen hankkinut "sillä silmällä" eli pohtinut sen hyödyntämistä nukkekotijutuissani. Mutta käypä  se hyvin tässäkin! Valot eivät saaneet olla lyhdyn siusällä, neiti teippasi ne ihan itse lyhdyn ympärille.

perjantai 9. joulukuuta 2016

Jouluiset tuliaiset - Luukku 9

Tytär oli miehensä kanssa Wienissä joulumarkkinoilla (lue: Neiti Viisivee 3 yötä säilössä). Tuliainen ilahdutti mieltä:
                              Pieni rasia, kooltaan niin kuin  tuhti tulitikkurasia - ja kun sen avaa:
                                                     Kiitos Minnalle ja Mikolle!

torstai 8. joulukuuta 2016

Sirkus kaupungissa Luukku 8

Villa Charlotten kivilajalassa sijaitsevassa Huikka ja Kulauksessa vietettiin uinuvaa joulukuun iltapäivää.  Tane oli saanput omalle paikalleen baaritiskille ja nautti ensimmäistä tuoppostaan
-Kuulkaas  nyt tätä (luki paikallista aviisiaan). Kaupunkiin on saatu Joulusirkus, mitä ne vieöä keksiikään?
Kohotti siinä samalla toista kulmakarvaansa näkäräisen saadakseen ja jatkoi aiheesta.
- Minäpä ehdotankin, että menemme sinne miehissä (tarkoitti itsensä lisäksi Opiskelijanuorukaista ja Baarin Isäntää) ja katsastamme tilanteen. Saatan hyvinkin saada meille ilmaisen sisäänpääsyn, koska tunnen Sirkuksen Roud-Arin, ihan etten sanoisi veljekseni, vaikka sukua ei ollakkaan. Mutta miten se nyt olikaan, kun  sanotaan, että  s i e l u n k u p p a n i ?


Roud-Ari asustaa retrovaunussaan - sinapitkin on pitkin housun etumusta...

Sirkuksessa on mm
Veitsenheittäjä

 Ilmapalloja
 Hotdoggeja
 Kaverikuvausta




keskiviikko 7. joulukuuta 2016

Perinnetalo - Luukku 7

Mitä olisi joulu ilman piparin tuoksua? Ei mitään tietenkään.
Mitä olisi joulu ilman perinnetaloa? Ei mitään tietenkään.
Olen melko monea vuonna esitellyt "Vuoden piparitalon" ja tänä vuonna sen teimme kolmeen pekkaan: Neiti Viisivee, Mieshenkilö ja minä. Tässä tulos:
Rakennuspiirustukset:

Saimme tämän  Annas Pepparkakshus setin  mukavalta rakentajalta Juhalta, joka parhaillaan pykää pystyyn oikean elämämme mökkihanketta. Olimme rakennuksella vierailulla Neiti Viisiveen kanssa ja ilo oli ylimmillään, kun hän tämän sai - ja etenkin kun hän hoksasi, että talo oli samanniminen kuin hän itse!
 Perustukset:
 Rakennustarpeita oli yllin kyllin - riitti syötäväksi asti.
 Tässä alla Mieshenkilön ja Mummon kattopala vasemmalla (Mieshenkilön kurvi ja Mummon viivat).
 Neiti Viisivee sai urakkansa päätökseen:
 Koottuna:


 Ilmastointiaukko, kuten kaikissa malleissamme ;)
 Millainen piti tulla?


Maukasta joulukuuta kaikille blogissani piipahteleville!

tiistai 6. joulukuuta 2016

Kalenteri - Luukku 6

- Enkös minä tätä sinulle sanonut, Villa Charlotten Rouva oli taas tapansa mukaan tohkeissaan, ja koitti herättä Herran huomiota.
-Tässä lehdessä se nyt on, se juttu, jota uumoilin! Ne toimittajat jotka näin silloin yhtenä päivänä tuossa Pitsilinnan pihalla. Ihan oikein arvasin, tekivät juttua!
-Hmmph, mikä juttu kultaseni, Herra kysyi. Yritti olla kiinnostunut ja toivoi samalla, että Itsenäisyyspäivän kynttilänjalkojen etsintä olisi saanut riittää. Niitä oli etsitty koko eilisilta, jotta tänään ne sitten loistaisivat ikkunalla.
-No TÄMÄ, sanoi Rouva ja leväytti Pitsilinnan Arkkitehdin ja Sisustussuunnittelijan kotia kuvaavaan artikkelin Herralle Taloussanomien päälle.
- Katso NYT, tässä se on,  todella monta sivua tätä meidän tuttavapiirissä olevan pariskunnan kotia. Kyllä minun nyt pitää soittaa Galleristille ja Pankijohtajan Rouvalle. Ties vaikka kutsuisin heidät kahville Itsenäisyyspäivän kunniaksi. Jos minulla menee pitkään jutellessa ja asiaa sopiessani, niin muistathan sytyttää ne kynttilät klo 18.00.
 Kodin Kuvalehden joulukuun 1.12. ilmestyneessä lehdessä oli juttua Pitsilinnan 
Arkkitehdistä ja Sisustussuunnittelijasta.


Herra jäi omaan rauhaansa. Totesi siinä itsekseen, että juuri oli selvitty pikkujouluillallisesta niin taas oli kehkeytymässä uusi traditio - Naapurustossa-asuvan-pariskunnan-kodin-esittely-naistenlehdessä-kahvittelu.
- Toisaalta, mikäs tässä ollessa, mietti Herra...
- On taatusti luvassa jotain herkullista, ehkäpä lasi viiniä.  Ehkäpä pyydänkin kutsumaan myös Pankinjohtajan, jolta tänä vuonna jää Itsenäisyyspäivän maaherran vastaanotto väliin.
Hän etsi käsiinsä Rouvan tarkoittamat hopeiset arvokynttilnjalat, kynttilät ja tulitikut. Laittoi vielä kännykkään hälytyksen klo 17.55, jotta varmasti muistaa sytyttää kynttilän oikeaan aikaan ikkunalle.
 Nämä kauniit kynttilänlajat saapuivat parahiksi ja isoksi yllätyksekseni juuri 
Itsenäisyyspäiväksi. Kiitos Nukkekotiyhdistykselle!

keskiviikko 30. marraskuuta 2016

Joulun kiireitä - Luukku 1

Villa Charlotten Rouva oli tohkeissaan. Kotiin tullessaan hän oli huomannut Pitsilinnan pihalla tiedotusvälineiden auton ja siitäkös alkoi tohina.
-Kuulehan kultaseni, sanoi Herralle, joka tapansa mukaan pyrki olemaan lehtensä takana mahdollisimman huomaamaton. 
-Minusta tuntuu, että Arkkitehti ja Sisustussuunnittelija ovat kohta  lehtien palstoilla. Niin paljon on sisään kannettu kuvausrekvisiittaa ja tänään oli pihassa kuvausautokin.
Herraa ei asia erityisemmin kiinnostanut, mutta päätti sitten hyvä illallisen toivossa sanoa jotakin.
-No sehän onkin mielenkiintoista, mahtavatko ihan  kutsua meitä muitakin asuntoaan katsomaan?
-Tule nyt HETI katsomaan, onko meidän perinteinen marraskuun lopun tarjoilu sinusta hyvä. En ajatellut koristella enempää, tuo joululintu saa riittää.  
Herra siirtyi keittiöön ja totesi illallisen tarjoilun sangen tyydyttäväksi.
Olohuoneen kattaus noudatti vanhaa marraskuun tapaa: ostereita... Herran mieliherkkuja.
-Mitäs jos ripustaisin vielä eteiseen joulukynttilän, kysyi Rouvalta - tiesti sen tepsivän ja ennustavan pientä maistiasiapalaa jalon juoman kera...
Rouva oli tytyväinen ja siinä eteistä ihallessaan vallan säikähti, kun ovikello soi (vielä ei ollut aika vieraiksi kutsuttujen Pankinjohtaja pariskunnan ja Galleristin tulla).
-Hyvää iltaa, kuului ovelta ja Rouva hämmentyi, sillä ovella olivat Arkkitehti ja Puolisonsa. -Ajattelimme uskaltaa tulla  pyytämään Rouvan apua. Kyseessä on joulukuusemme, jonka koristeluun nyt kaipaisimme Rouvan tunnetusti hyvää makua. Jos vain ehditte, tulisitteko käymään ja Herrakin on tervetullut.
Rouva oli enempi kuin tohkeisssaan - hän olisi ensimmäinen, joka pääsisi tutustumaan tämän Pitsilinnan uusimman pariskunnan kotiin.
 -Täällä meillä on vielä hiukan kesken, selosti Puoliso (sisustussuunnittelija). Ajattelimme nyt joulukuun aikana laittaa taulut seinille. Hiukan täällä on sotkuista, kun kuvausryhmä kävi kuvaamassa asuntoamme.
 Rouva pani merkille pelkistetyn tyylin  ja (omasta mielestään) keittiön hiukan valjun värityksen. Keittiön takana olevalle kodionhoitohuoneelle hän mielessään antoi täyden kympin.
 Hiukan ujostellen Rouva kurkisti makuuhuoneeseen, olihan kyseessä pariskunta, jonka molemmat osapuolet ovat miehiä.
-Toisaalta, mietti mielessään, en minä tavallisten pariskuntienkaan makuuhuoneita katsellessani täysin mukaavuusrajoissani ole.
Joulukuusi oli asetettu asunnon keskellä sijaitsevaan lukuhuoneeseen.
-Sopiihan se siihen, mietti Rouva, mutta mitä ihmeellistä siinä on koristeena?
 -Tässä on nyt joulukuusemme, Arkkitehti ilmoitti. Saimme lahjaksi nuo valot, jotka muistuttavat joulukuusta. Emme pääse niistä nyt oikein perille, ovatko hienot vaiko eikö, totesi ja vilkaisi tunnetusti tarkkaa Puolisoaan.
Rouva yskäisi, vilkaisi Herraa, ja sanoi sitten itsensäkin yllättäen:
 -Mitä jos miettisitte yön yli, huomenna vasta on joulukuun 1. päivä ja ehditte asiaa muuttamaan, jos siltä tuntuu. Ehdottaisin, että tulisitte nyt meille marraskuun lopun perinneillalliselle. Voitte illan kuluessa sitten pohdituttaa asiaa myös Pankinjohtajan pariskunnan ja Galleristin kanssa, tunnette kai heidät?
Pankinjohtajan Rouva oli parhaillaan siivouspuuhisssa ennen illalliselle siirtymistä. Kun hän kuuli, että vierasjoukkoa oli laajennettu yläkerran pariskunnalla, hän oitis heitti siivouksen mielestään ja riensi kiiruhtamaan miehensä pukeutumista.
Alakerran Galleristi oli juuri sulkemassa liikettään ja pani tyytyväisenä merkille, että illan sisältöön olikin taatusti tulollaan jotain uutta...


Gallerian joulu tulee olemaan rauhaisa, vain yksi konsertti ja yksi erikoisnäyttely tarjoiluineen.
 Alakerran Kauppiaspariskunnan kotona joulukuuta otetaan vastaan vaatimattomammin - tänäänkin  työpäivä venyy ja lapset ovat pitkään illalla yksinään, koska perheenäiti, Hoitaja, on iltavuorossa.
 Mutta joulun alkua on heidänkin kotonaan.
Villa Charoltten Rouvan marraskuun perinneillallisesta sukeutui mukava ja rento ilta. Kuusenkoristekysymystä phdittiin tarkoin ja nähtäväksi jää, millainen joulukuusesta lopulta tulee.

maanantai 1. elokuuta 2016

Härmän Häjyjen raitilla

Pääsin taannoin avecina mukaan Mieshenkilön kokousmatkalle, joka suuntautui Härmän kylpylään.  Meille mukana olleille puolisoille järjestettiin hieno kierros historiaan, Härmän Häjyjen raitille. Tutustuimme mm taiteilija Juhani Palmun koti/ateljeympäristöön ja  vierailimme  myös viehättävässä kotiseutumuseossa.

http://www.kauhava.fi/palvelut/kulttuuri/museot/kotiseututalo_keskikangas
Siellä kamarissa löysin museona toimivan  ko tilan pienoismallin:



 Museon esineistö oli nukkekotiharrastajalle mahtava ideoiden lähde, tässä muutama maistiainen:

    Upeat lastenvaunut
Tilan alkuperäinen ovi, jonka pinnassa on Härmän Häjyjen puukonjäljet, kun ovat yrittäneet päästä ovesta sisään asukkaita pelottelmaan.
Sinä  näkyvät kun tarkkaan katsoo





 Suosittelen lämpimästi tätä viehättävää kotiseutumuseota, jota ylläpidetään ilman mitään virallisten tahojen tukea.