keskiviikko 14. helmikuuta 2018

Sähkötyöt vaativat rohkeutta - sinnikkyys palkitaan!

Olen sinnitellyt eroon siitä pelosta, että en osaisi tehdä 1:12 sähkötöitä. Mutta yrittäminen palkitaan.  Osaan jo vetää noiden valmispakettien johdotukset, purhaa pikkutöpselit ja jopa korjata vanhojen valaisimien johdotuksia.

Opiskelijanuorukaisen jääkaapin kyljessä on vastikään uudet sähköpiuhat saanut valaisin.
 Vanha johto ja polttimo pois...
 Ja uusi sisään...
 TOIMII!!!
Lisää haasteita on tulollaan. Olen kerännyt vanhoja valaisimia (oletus saksalaista alkuperää) ja niiden kimppuun seuraavaksi...
Tämä on hieno kattolamppu - kunhan saan vaan tuon kuvun pysymään ehjänä...
 Vanhan kesähuoneen lampun toinen kuuppa puuttuu ;)
 Ja olenpa muuttanut yhden Lundbyn pöytälampun 1:12 järjestelmään - siinä olikin pulmia, kun tuo jalkaosa murtui - pikaliimalla korjattiin ja tulosta tuli ;)



tiistai 13. helmikuuta 2018

Ystävänpäivän puuhia Pitsilinnassa

Arkkitehti oli innoissaan. Hän oli onnistunut mielestään hankkimaan Puolisolle mukavan yllätyksen, kun tämä parahiksi Ystävänpäiväksi saapuisi kotiin.
Tauluja oli lopultakin tullut nakatuksi paikoilleen - olipa uusi tuolikin ilmaantunut vanhan rikkoontuneen tilalle. Tässä Arkkitehti ajatteli kyllä enempi itseään, sillä lonkkavaiva esti täysin rinnoin käyttämästä oleskelutilan entistä mustaa komeaa divaania (lue: putosi ja hihnat menivät poikki ja tuoli ei pysy paikoillaan...)
Makuuhuoneeseenkin oli ilmaantunut kaksi uutta tuolia (-Mihin näiden tuolien kanssa oikein joutuu, mietti Arkkitehti, kun Puoliso oli väkisin ne halunnut ostaa).
 - Mutta onneksi on tilaa sentään sen verran, että kalusteita voi sijoitella ihan vaan silmäniloksikin, tuumi Arkkitehti ja tunsi lämpimän tunteen sydänalassaan, kun muisti, että huominen Ystävänpäivä onkin todellinen ystävänpäivä, kun Puoliso tulee kotiin pitkältä reissultaan.
 -Kas niin, nyt on taulut seinillä ja kokeilen vielä yhtä löytöäni, mietti Arkkitehti, jonka lonkka juuri tänään olikin ollut sangen ystävällinen. Oli voinut siirrellä huonekaluja ja laittaa tauluja ilman suurempia särkyjä.

-Enpä tiedä, sopiiko tuo toinen tuoli tähän ollenkaan, mutta jätän asian huomiseen - päätäköön Puoliso, joka meistä kahdesta sisustuksesta noin ylipäätään muutenkin vastaa, sehän on hänen ammattinsa...
-Laitan nyt kukkaset kuitenkin valmiiksi odottamaan maljakkoon, mihinkäs minä ne nyt käsistäni laskinkaan...  Vielä on yksi yllätys, peräti vaatenaulakko, jolle olisi käyttöä monessakin paikassa. Laitan sen nyt kuitenkin kodinhoitohuoneeseen ja siihen nuo uudet villaneuleen ja pipon odottamaan kotiinsaapujaa...
Näin soljui Ystävänpäivän aattoilta. Arkkitehti päätti vielä lähteä Huikka ja Kulaukseen. Siellä voisi nauttia lasin Baarinisännän  tilaamaa valkoviiniä (juuri Arkkitehdin toivomaa laatua) ja kuulla viimeiset uutiset Villa Charlotten Herran  Rouvan rempasta. Oli kuulema ollut Herran autotallin itsenäisyys vaarassa!
Sain Raunistulan nukkekotikerhon ystävänpäiväswapista hienon Johannan valmistaman Swedese Coat Rack in ja Titan ja Iston valmistaman  modernin keinutuolin AADAn 1:12 kokoisena.
En voisi onnellisempi olla! Sopivat kuin nakutettu Arkkitehdin ja Puolison kotiin. Hienon villapaidan ja pipon on tehnyt kerhokaverini Pirja (settiin kuuluu myös sukat) - sen olen saanut jo aiemmin.
HYVÄÄ YSÄVÄNPÄIVÄÄ BLOGISSANI PIIPAHTELEVILLE!


sunnuntai 11. helmikuuta 2018

Laskiaisrieha parhaimmillaan

Villa Charlotten Rouva oli elementissään. Vieraat olivat tulossa tuota pikaa ja keittiöstä  tuli mukavat tuoksut koko asuntoon.
- Tule nyt katsomaan, miten hyvin laskiaispullani onnistuivat, sanoi Herralle, joka tuli paikalle maistiaisten toivossa.

Olipa pöydän päässä takimaisena myös  Herran hankkima juoma, josta ei koskaan tiennyt, ennen kuin maistoi...
 -Samalla kun nautimme laskiaispullista, voimme esitellä autotallia ja kodinhoitohuonetta ja sähköremontin tuloksia, iloitsi Rouva.
 -Tuo sinun työhuoneen valaisin on piste iin päälle, tuumi Rouva kun kierteli huoneet läpi viimeisiä pölyjä putsaten.
 Tänään sain Hetran työhuoneen ja alakerran makuuhuoneen valaisimet kuntoon.
Tässä nyt Villa Charlotte valaistuksessaan. Kuva on nappastu iPhonella - otan paremmat järjestelmäkameralla myöhemmin.
 Hiukan harmittaa pintavedot, mutta nyt ei ollut muuta mahdollisuutta. Ihan kiva näinkin! Olipa mukava laskiainen.

lauantai 10. helmikuuta 2018

Hiukan vielä listahommaa riittää...

-No nyt voit tulla katsomaan autotallia ja  minun pyykkihuoltotilaani. Olen tähän aika tyytyväinen, vaikka vielä hiukan on tekemistä, touhotti Villa Charlotten Rouva. Tietysti juuri kun Herra oli aloittamassa lauantaiaamupäivän  töitään (Tehtaan alkuvuoden budjetin tarkistusta).
-Näetkös nyt? Täällä minun kelpaa pyykkihuoltoa hoitaa ja vaikka istahtaa välillä kahvikupposelle.
-Mmpph, rykäisi Herra ja totesi pyykkihuoltotilaan ilmaantuneen tiiliseinän. - Onko tuota tiiltä nyt täälläkin, taitaa tulla aika iso hintalappu tälle remontille... Lopetti kuitenkin lyhyeen, sillä vaimokullan silmäys antoi odottaa kaikkea muuta kuin myötäilevää vastausta...
 -KUULEHAN NYT, täällä minä päivät pääksytysten hoidan taloutemme pyykkihuoltoa ja huolehdin siitä, että sinulla on työpaidat ja muut asusteet kunnossa. Kyllä täällä pitää olla tilat sellaiset, että täällä voi olla. Tiedät hyvin, miten mm arvostan taidetta ja se saa näkyä täälläkin. PISTE.
-No no, toppuutteli Herra - Onhan tuo toki hyvä asia, että täällä viihdyt (jätti lisäämättä, että itse asiassa Opiskelijanuorukaisen tyttöystävä Kondiittori omasi myös hyvät kotitalouden hoitoon liittyvät taidot ja saapuneista laskuista päätellen  huolsi talouden pyykkiä ja sen silitystä säännöllisesti).
- Täällä pitää vielä viimeistellä listoja ja sitten pitää hankkia mattoja ja ... asiaa ja hankintoja tuntui olevan loputtomasti.
Herra sulki korvansa ja mietti jo seuraavaa siirtoa. Uumoili, että remontti voisi levitä vielä laajemmaksi ja pelästyi, että vaimokulta alkaisi tehdä suunnitelmia Huikka ja Kulauksen suhteen.
-TULE NYT KATSOMAAN AUTOTALLISI, kuului komento - mentävä oli.
 -Katsohan nyt, tiiliseinä on komea ja pyysin että remonttimiehet kantavat kaiken takaisin paikoilleen, ja ovat näköjään onnistuneet. Eihän täällä mahdu liikkumaan!
-No no vaimokulta, sovitaanko nyt niin, että minä en puutu Antiikkiliike Aito ja Kallis tilanahtauteen ja sinä vuorostasi  et puutu tähän autoalliin. 
- Riittää, että tiedän itse, missä tarvikkeet ovat, totesi aika selkeästi lopuksi. Mietti samalla, että olisi aika tehdä sellainen siirto, että vaimo lopettaisi autotalliin kohdistuvat revisiosuunnitelmat.
-Miten olisi kultaseni, jos sinä järjestäisit pikkuiset ylätyskutsut naapurustolle vaikka täksi illaksi ja oikein esittelisit nyt toteutuneet työt.
Taisi olla oikea naru.  Rouvan silmät välähtivät ja kohta alkoi kuulua suunnitelmia.
-No tuo olikin hyvä ajatus, kutsumme siis  Pankinjohtajan ja hänen puolisonsa, Galleristin, Kirjastonhoitajan ja Arkkitehdin ja Puolison. Heiltä saankin viimeistelyideat. Mitä tuumit, jos leipoisin laskiaispullia ja juustopiirakkaa. Ja sinä hoidat hyvän juoman, voit mennä vaikka konsultoimaan Baarinisäntää tässä hetimiten niin ehdit suorittaa hankinnat.
Herra lähti heti neuvonpitoon Huikka ja Kulauksen puolelle, tilasi lasillisen, istahti baaritiskille ja huokaisi. Tilanne pelastettu.
Sillä välin Rouva eli autotallissa kauhun hetkiä.
- HIIRI AUTOTALLISSANI - ja JUUSTOA TARJOLLA. Tämä ei ole kenekään muun kuin Tanen tekosia. Tästä vielä kuullaan...

perjantai 9. helmikuuta 2018

Sähköistystä ja tiiliseinää

Remppa etenee Villa Charlotten Rouvan tiukassa komennuksesessa.
-Olen päättänyt, että nyt tulee autotalliin järjestys ja lisää tyyliä, totesi Rouva aamupalalla Herralle, jonka mielenrauha hävisi sen sileän tien.
-Mitä nyt? Sehän on minun autonkorjausta ja entisöintiä varten, totesi tämä yleensä kovin sovinnollinen mies.
-Kun olet syönyt tuon aamupalasi, tulet katsomaan, miten työ on edennyt, oli liki komennus. Ei antanut Rouva nyt aikaa edes aamulehteen syventymiselle.
-Näetkö nyt? Annoin miesten kaivaa esille tuon vanhan tiimiseinän - eikös olekin komea, sanoi Rouva itseensä tyytyväisenä.
-Meidän arvokiinteistö saa nyt sellaisen kohennuksen, että voit sinäkin olla tyytyväinen, totesi Rouva, kun seurasi työmiesten aamutöiden (liian hidasta, mietti Rouva) alkamista.
-Vanha lattia saa myös lähteä, lisäsi Rouva, juuri kun Herra mietti, että ehtisi käydä kupposella keittiössä ennen Tehtaalle lähtöä. - Tähän valetaan betonilattia, ja sinun olisikin nyt hyvä  tilata sitä minulle niin, että pääsemme valutyöhön iltapäivällä. 
 -Nyt on uusi valaistuskin - näet paremmin sitten sitä  r e m p p a a s i  (Rouvalla oli oma käsityksensä auton kunnostuksesta. Enempi vaikutti siltä, että autotallista oli tullut miehisyyden itsenäisyyttä korostava asia kuin varsinaisesti autonhuoltoa sisällään pitävä paikka. Auton suhteen ei ollut pariin vuoteen tapahtunut yhtään mitään - romu sen sijaan lisääntynyt).
Löysin varastoistani tuollaisen hauskan "varastovalaisimen" - vai olisikohan tarkoitettu esim keittiön kaapiston alle - tuolla se nyt on ja valoteho on melkoinen! Pintaveto sopii talliin.
 Tiilitapetin olemassaolon olin myös unohtanut - "konmarittaminen" kannatti! Tässä on  pintastruktuuri eli seinässä  näyttää olevan "oikeaa" tiiltä.
Ilman vahinkoja ei kukaan rempasta selviä: "Alvarin" hyllyn kannatin meni rikki. Toivon, että varastossa olisi vielä niitä(kin) jäljellä. Nähtäväksi jää.

keskiviikko 7. helmikuuta 2018

Remonttia pukkaa

Villa Charlotten Rouva oli päättänyt, että alakerran kodinhoitohuone ja hänen oma rentoutumisnurkkauksensa rempataan.
 - Vanha välisienä oli tehty  kenkälaatikon kanteen ja hyllyt balsasta. Lattialla oli kontaktimuovia, joka olikin tarttunut sinnikkäästi...
Uusi lattia on Bilteman laudasta, ihan viimeiset, mitä varastosta löysin.
 Väliseinän valmistin kapalevystä, kiitos vinkistä Sami Tuuhealle. Kaksi päällekäin. Liimasin pahvipuolet vastakkain ja liimapuolelle kiinnitin tapettia.
 Siellä se nyt odottaa.Vasemmalle puolelle tulee kodinhoitotila, niin kuin ennenkin.
 Valaistusta  pitää vielä tovi miettiä, koska mitä todennäköisimmin laitan kattoon tapetin peittämäään johdot. Oikealle puolelle tulee Rouvan "oma tila".
Rouva arvostaa vanhaa - tämä kaappi tulee tuonne oikealle peräseinälle.
Mutta miten saa tapetin liimattua kattoon paikalleen niin, että siinä pn sopiva aukko lampuille ;).  Yhtenä palana ? Sitä miettiessä - jatkuu ensi kerralla.

lauantai 30. joulukuuta 2017

Muuttaako Anni ?

Katselin Pitsilinnan sivuasuntoja ja pohdin kovasti, joko olisi ensimmäisen asukkaan aika muuttaa? Oikealla sivussa on alusta asti toisesssa kerroksessa (Galleriakerros) asustanut Anni, 87 v, entinen lääkintälotta.
 
 Annin asuntoa ei ole rempattu, hän pärjää vaatimattomasti ja lisäksi vuokra on edullinen. Tehtaanjohtaja ei ole hänelle vuokraa hennonnut korottaa, saatikka ehdottaa asunnon lunastamista ihan omaksi. Anni toimi aikoinaan Tehtaan terveyssisarena. Kunnioituksesta Annin Lottatoimintaa kohtaan, Tehtaanjohtaja (siis Villa Charlotten Herra) on antanut Annin asustaa rauhassa.
 Nyt on alkanut Annin omatoimisuusaste heikentyä. Onneksi kotisairaanhoito käy pävittäin ja "tytöt", niin kuin Anni avustajia kutsuu , tuovat myös ruokaa ja auttavat kauppaostoissa.
 Kun katson kuvia, alan olla varma tästä muuttopohdinnasta.
Anni EI muuta.
Mutta Anni saakoon hänkin sähkövälot... eli niitä odotellessa - uutta vuotta kohti.