Kesän varalle

Pientä puuhastelua riittää, etenkin kun koko kesäkuu on ollut aika viileää. Silloin voi istahtaa ja miettiä, mitä kaikkea nukkekodeista vielä puuttuu...

Turvallisuus ennen muuta - vesille ei ole menoa ilman asiallista varustusta.

Pelastusrengas (tämän teimme Raunistulan kerholla).

Pelastusliivikin valmistui kerholla.

Vesijuoksuvyö on hyvä kuntoiluväline:

Mökkipuuhissa taas tarvitaan mitä erilaisimpiä koneita, laitteita ja kuljetusvälineitä. Kottikärryt valmistuivat myös Raunistulan kerholla.

Valmistin muutaman teltan (Nukkekoti-lehti 2/25). Viisas talouden mieshenkilö on sanonut, että viides versio onnistuu. Tein viisi (yksi jo meni ystävälle kesäpakettiin).

Nostalgisista teltoista tuli idea oman pikkupuodin/kioskin rakentamisesta. Ihan itse piirsin ja suunnittelin. Tässä pohjamaalissaan.

Kesäilme tuli ikuistettua ihan itse.Kampaajalla käydessäni sain (puhelimen sijasta) käteeni hauskan ikäänkuin vesiväripensseli/tussin ja ohjeen "Piirrä omakuvasi ennen käsittelyä ja sitten voidaan verrata".

Mukavaa kesää kaikille!

 

Totte-Tontun maja

Joulun lähestyessä alkaa mieli liikkua tottujen puuhissa, etenkin jos seuralaisena on 8-vuotias pikkuneiti, joka askartelee mielellään. Päätimme yhdessä tehdä pikkuneidin entiseen päiväkotiin (Päiväkoti Vilske Turun Ispoisissa) joulunodotusta helpottamaan pienen yllätyksen. Hys-hys - sitä ei vielä saa paljastaa! Kyseessä on 1:12 kokoon tehty roombox (pienoishuone) - materiaalina kapalevy ja kotoa löytynyttä vaneria, tapettia ja tikkuja ja jotain pientä muuta tarpeistoa.

Tässä pikkuinen asumus on - siinä on vintille vievä luukku köysitikkaineen (ne löytyivät Suomalaisen kirjakaupan joulutarjonnasta).Valot ja kuusiköynnös löytyivät kotoa. Kyseessä on pieni paristolla toimiva led-valosarja.

 Totte-Tonttu on pikkuneidin keksimä nimi - ja kun päätettiin laittaa mukaan pieni kirje (kuvassa pikkuisen enkelin vierellä), niin sen sanoma tuli selväksi: Totte on niin ujo, että välttämättä se ei heti uskalla näyttäytyä!

 Narutikkaat saa kiinni seinällä olevaan koukkuun. Pikkupöydällä on lahjapaketteja.

 Tässä laitetaan kirjekääröä paikalleen.

 Tässä liimataan kello seinälle.

 Totten viesti päiväkodin lapsille on tässä - ihan itse kirjoitettu ja pieneksi leikattu.

 Led-valonauhalle teimme pienen säilytysrasian boxin takaseinälle - se on tulitikkuaskin rasiaosa, jonka päällystimme tiilitapetilla.

 Vilskeläiset eivät vielä tiedä, mitä on tapahtumassa. Toimitamme Totte-Tontun asumuksen sinne piakkoin.

Siihen asti - Hys-hys! 

Ja mukavaa talvenodotusta kaikille blogissani käyville!

Laattatöitä

Kertakaikkiaan ylitin itseni valmistellani Salainen YStävä paketteja Raunistulan nukkekotikerhon ystävävänpäivän teemalla vietettyyn iltaan. Löysin varastoista minikeramiikkalaattoja (3x3x2mm) ja päätin yrittää. Idea taisi kummuta kerhon kananmunamosaiikki-illasta.

Tässä lähikuvaa: liimasin laatat ohuelle pahville. Ympärille liimasin narua. Nuo "sangat" on ihan kokeeksi tehty - kiinnityssolmu on kokeilu, jota vielä pitää miettiä, jos tarjotin tulee sarjatuotantoon ;)

Pikkuinen "tarjotin" asettui Pitsilinnan Leskirouvan kahvipöytään.

Ystävänpäiväpakettiin  Katjalle laitoin tarjottimen ja Runebergintortut (tortut eivät ole itse tekemiäni), lisäksi pienet pannusaluset (tai lasinaluset, riippuu kokosuhteesta, jota saaja käyttää).

Katrin pakettiin laitoin "haasteen".  Tästä 1:144 kokoisesta valokuvaseinäkkeestä voi kehittyä mitä vaan. Mukana meni (bonuspaketti, jonka hän sai avata vasta kotona) pikkiriikkiset kylpyhuonekalusteet (Titta ja Isto Saarisen tekemät).

Seinäkkeen vaiheita alla:

Seinäkkeen vieressä talo, jonka teimme kerholla. Se on vielä kesken.

Kananmunataidetta

Kerholla aloitettu kananmunamosaiikkityöskentely sai päätöksensä. Mitä pidemmälle kesti, sen suuremmat olivat palaset -tekniikka lopulta pelasti.

 Reunoille laitoin  n 4 mm leveää paperisuikaletta, jota jostakin syystä oli valmiina!

Alla lähtökohta. Pikkupöytälevyn kuviota pähkäillessä katse kiinnittyi askartelupöydän vakstuukiin ja sen pöllöön. Siispä tuumasta toimeen!

No? 

Ei ihan mallin mukainen - riittää minulle ;)

Uuden vuoden harjoitteita

Kädentaitoa pitää harjoittaa - sen huomasin selvästi, kun joulun jälkeen kerholla päätimme valmistaa kananmunamosaiikkia.
Juuri niin.
Ensin leivottiin / tehtiin munakasta niin, että muutaman munan kuoret tulivat jalostukseen. Kuoret huuhdottiin kuumalla vedellä, jätettiin kuivamaan. Kun olivat kuivaneet, poistettiin sisäpuolen kalvo. Sen jälkeen munat maalattiin, kuka milläkin värillä mosaiikkia halusi. Maalasin pinnat kahteen kertaan.

Maalin päälle vielä himmeä askartelulakkakerros.
Ja sitten piti päätää, mitä tekee...Minun tuleva pikkupöytäni pinta yrittää olla oman askartelutilani kerniliinan kuvio (pöllö).

Hiukan "sinne päin", mutta pääasia oli saada kokemusta...

 Käytännössä edettiin siten, että suunniteltu pohja (ohut konepahvi, ohut balsa tms) maalattiin, omani on valkoinen. Sen pintaan piirrettiin maalin kuivuttua toivottu kuvio. Sitten munakuorta painettiin alustaa vasten piikillä ja palasia saattoi sitten kuvion mukaan liimata. Pinnalle laitettiin ohut liimakerros (tässä puuliimaa)

Kesken jäi, mutta onhan kotona aikaa viimeistellä. - Suosittelen kokeilemaan!

Luukku 8 - pikkujoululahjoja

Raunistulan nukkekotikerho vietti pikkuista jouluaan 4.12 maanantaina.
Illan aikana jaettiin askarreltiin, jaettiin pikkupaketit ja nautittiin hyvistä tarjoiluista glögin kera.
Kiitos kerhon Titalle ja Istolle järjestelyistä.

Tarjoilut olivat, kuten teema edellyttää tosi pieniä :)

Illan aikana laulettiin paljon onnea vaan tasavuosia täyttäneelle Katariinalle, jolle ojensimme Ninnan tekemän hienon piparikarusellin.

Askarteluosio piti sisällään monemoista: 

Joulukorttien esille panoa varten tämmöinen nauha"teline".

Kortteja leikeltiin ihan omin kätösin

Ja mitä olisi nukkekodin  joulu ilman Faxzerin sinistä?

Tässä minun (näitä syntyi illan aikana jokaisen osallistujan mukaan).

Väänsin myös pari kranssia

Katri oli tehnyt kaikille joulukortin.

Illan paras osa oli viimeinen: kaikilla oli mukanaan kaksi pikkupakettia ja ainakin minä poistuin paikalta paljon suuremmalla kuormalla kuin tulin.

Ohessa saamani kuusi ja tekemäni tonttuovi

Hieno kuusi oli Riitan tekemä.

Sain myös kauniin kukka-amppelin, jonka Meri oli kääräissyt pakettiin.

Kukka-amppeli tuossa kuusen vieressä tuolin selkänojasta roikkumassa.

Pöydällä Fazrin sinunen ja Katrin kortti ja seinällä oma korttinauhatelineeni.

Toisessa paketissani oli itse tehty Tontun postilaatikko ja siellä sisällä oli -  ihan minimini tonttuovi!

Näillä eväin jouluun asti - kerhomme alkaa kokoontua taas 8.1.2018 

Käykää muuten äänestämässä Elvina Cafen jouluikkunaa kaupungin kaueimmaksi jouluikkunaksi - sitä se todella on!

Äänestää voi täällä Kaunein jouluikkuna 2017

ja numero on tietysti 1

Tauko tekee joskus hyvää - sitä ihan villiintyy!

Puhelimme eilen Raunistulan nukkekotikerhossa, miten aikanaan itse kukin jaksoi päivittää blogiaan jopa päivittäin. Melko monella tilanne on pitempään ollut ihan päinvastainen - jos jotain päivittää, se on Instagram tai Facebook, joihin kumpaankaan ei kuitenkaan jää "historiaa" omista tekeleistä.
Mutta  nyt on ainakin itselläni virinnyt into tekemiseen ja sen myötä myös päivittämiseen. - Minä olen hurahtanut.  Oviin. Niin juuri, oviin.  T o n t t u o v i i n.   Niitä on syntynyt aika lyhyessä ajassa liki 30. Luit oikein, liki 30. Kaikista ei ole edes kuvaa ja sekös harmittaa.

Alkukohta oli kerholla syksymmällä tehty ovi, joka oli jäänyt odottamaan valmistumistaan.

Laitoin kotoa löytynytttä balsaleveyä alle ja Bilteman lautaa sivuille. Ja ihan tuohon oven ja Bilteman laudan väliin ohutta tikkua.

Kottivarastosta löytyi valmiiksi neliöiksi leikattua munakennoa, eiku seinään. Käsittelin sen ensin Osmo pikasilotteella ja sitten maalasin. Kokeilin laittaa vielä pientä "katosta" tuohon päälle.

 Kummallisella tavalla omista varastoista löytyi oveen kolkutin ja oven nuppi...

Kutistemuovista tein postilaatikon ja tuollaisen kyltin, jossa on tontun tervehdys. Pieni "terassi" on Bilteman lautaa. Portaat pätkäistiin pidemmästä porras/tikaspalasta, joka oli jäänyt jostakin projektista käyttämättä.

Seuraavaksi kuulin Tyttäreltä, että Neiti Kuusiveen   Päiväkoti Vilskeen johtaja Henna oli huokaillut tonttuovien perään, että ne olisi kivoja. Että lapsille niihin voisi kehittää jotain kivaa. Eipä tarvinnut paljoa innostaa tätä mummoa - ja eiku ku tehdas käyntiin:

Näihin oviin halusin ehdottomasti yhden  p i n k i n !

Päiväkodin johtaja Henna ja varajohtaja Kalervo saivat hiukan myöhemmin ihan omat ovet.

Varajohtajalle laitoin  mukaan myös yhden ovikitin eli sahasin kaikki osat ja laitoin ohjeen mukaan ;)

  Johtaja Henna sai Saunatontun oven.

Sitten oli vuorossa muutama kiitoslahjaksi ajateltu ovi:
  
Perusoven koko näissä omissa tekleissäni on 7,5 leveys x 16,5 korkeus. Niihin sitten ympärille Bilteman tikkua (oven pohjapahvin koko on 10,5 leveys x 18,5 tai 18 korkeus). Valmistuksessa olen käyttänyt 2 mm konepahvia, jonka käsittelen ennen maalausta Gessolla ja/tai sen väliin loputtua, Osmo pikasilotteella.

Personal treinerilleni Marille tuo vasemmalla oleva. Muut kolme menevät Suomen MS-hoitajat ry:n MS-ASEMAN bloggaajille (hys hys, eivät ole vielä saaneet...)
 Personal treinerini harrastaa westie koiria ja MS-ASEMAN bloggajille (yksi myös vloggaa) on paketoitu sitten taas hiukan erilaiset:

Sitten mökkimatkalla sain idean vanhoista ladonovista:

Ja koska olen käynyt monta kertaa ABC-ravintoilossa, ei ollut ollenkaan ongelma kehittää materiaaliksi ABC-kahvitikkua (kun olen tikuttanut koko pinnan, en ole esikästiellyt ovipahvia millään).

    Tässä oikealla oleva on matala, vanha varaston ovi ;) . Pikkutonttu on ihan itse tehty, joskus muutama vuosi sitten kerholla muistaakseni - tai vielä sitä aikaisemmalla nukkekotikurssilla...

Tämä ovi (ihan lemppariykköäseni) on nykyisin  Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen viestintäpäällikön kotona. Materiaalina ABC-tikkua ja Uuden vuoden päivän aamuna vasiten askartelukäyttöön kerättyä rakettitikkua. Sukset on ostettu jostakin, en muista mistä. Saranat kuvioidun hammastikun päistä. - Ja homma jatkuu...

Löysin kotona tuollaista ripaa (leveys n 6 cm), joka oli ikään kuin "aaltopahvin" näköistä. 

Siitäkös into vaan lisääntyi:

Kapea ovi ja pala "hirsiseinää", joka on puukolla vuoltu Bilteman tikuista. Kaunis koriste on tuossa vain malliksi, sen olen saanut  Maria Malmströmiltä , kun joitakin vuosia sitten teimme 24 luukun kalenterivaihdon (siitä en luovu!). Ovenkahva on väännetty alumiinilangasta, päät litistetty ruuvipuristimessa.

Tämä ovi meni Tanskaan ulkomaan ystävälle.

Tästä maalaisovisarjasta tykkään itse todella paljon. Vihreä on onnistuneesti matkannut Turkkiin hyvän ystävän joulunodotusta helpottamaan. Siitä ei ole enää yksittäiskuvaa jäljellä.

Tuo kauhtunut vaalea ovi eli monta vaihetta, ennen kuin sen väri löytyi - se oli harmaa/vihreä/ja vaikka mitä, kunnes ystäväni veti siihen valkoisen pinnan ja sanoi, että hio ja maalaa se aamulla kokonaan valkoiseksi. Aamullla herätessäni aloin hiota ja oivalsin, että siitä se on... paljon elämää nähnyt varaston ovi - se on yksi lemppareistani. Taitaa jäädä kotitontun köyttöön!

Ja jatkoa seurasi: Entiset työkaveri kävivät syksyllä mökillä ja toivat tullessan sytykkeitä, mutta ei mitään Bilteemaa, vaan hienosti savunhajuista, jollakin tavalla polttamalla käsiteltyä materiaalia. Tikkujen  pituus on sama luokkaa kuin Bilteman mutta leveys ainakin 3 cm. Partiolaiset ovat niitä joskus markkinoineet ja sain suunnilleen kaksi viimeistä pussia.

   

PInta vaihtelee tikusta tikkuun ja väliin sitä on vaikea katkoa, mutta täsä pari esimerkkiä. Huusin ovessa on kaksi sytyketikkua vierekkäin. Oven koko on pienenmpi kuin muiden tekemieni ovien.

Saranat ovat haasteelliset - miten niistä saisi oikean näköiset? Olen käyttänyt kuvioidun hammastikun päää. Tässä vanhassa ovessa (laitoin saranan kiinnikkeeksi maalatusta maalarinteipistä leikattua "ruostunutta" rautaa. Tässäkin ovessa on tuota savunhajuista sytyketikkua neljä tikkua vierekkäin.  

Tyttäreni on seurannut touhujani lievästi ihmeissään. Mietin pitkään, josko hänelle yhden valmistaisin. Kotiin hän ei ovea laittaisi, mutta sitten tuli idea: teen sen hänen työpaikalleen innostusta tuomaan... Tyttäreni vastaa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Niko-Projekti sta, jossa keskitytään nuorten terveystottumuksiin ja pyritään ehkäisemään erityisesti nuorten nikotiinivalmisteiden, kuten nuuskan, käyttöä.

Työmaamaisemaa

 Niko 1

Tästä ovesta on valmistunut myös Niko 2 (ihan tilaustyö, olen aika imoponeerattu).
 Niko 2 paketissaan.
Ja tietysti, toki olen tehnyt Neiti Kuusiveelle oman oven, tein sen kaleneteriajatuksella. Oven lisäksi pakkaan 24 pikkuista nyssykkää , jotka Tonttu sitten öiseen aikaan laittaa oven viereen :). Tässä ei ole irtoavia osia.

Viimeisin ovi onkin sitten haasteellinen: Päätin kokeilla "ulko-oven" katosta. Taidoilleni ihan todella liian suuri haaste.

Tässä taas sitä kivaa poltettua sytyketikkua ja... ja...

Saapa nähdä, miten tästä mitäkin kehittyy - nyt ei ole tasapainossa ainakaan. Mietintä jatkuu.

Sillä välin, muutama ovipaketti on liikkeellä :)

Mitä tästä opittiin? Kaikki kuvat kannattaisi säilöä... Tästä sarjasta puutuu ainakin 5 kpl ystäväni kanssa yhdessä tehtyä (myimme ne ja saimme materiaalirahastoa), yksi eräälle 4-vuotiaalle pikkutytölle tehty tilausovi . Ja ehkä vielä lisääkin, mutta kun en enää muista.

Ai niin, taloyhtiön porraskäytävään on viety yksi ovi. Kivointa on että oven viereen on ilmaantunut pikkuinen joulupaketti - asukkaat ovat siis huomanneet oven!