- Nyt minä kyllä HERMOSTUN, sanoi Villa Charlotten Rouva, kun hoksasi, että mieskulta oli jäänyt ajatuksissaan keittiön pöydän ääreen. - Ihan turha siinä nyt luulla, että saisit maistiaisia, keittiön pöytä on nyt varattu konsertin jälkijuhlaan. Näin uudenvuodenaattona on tärkeää, että juhlistamme sitä asiaankuuluvasti, touhotti. Miespolo ei voinut muuta kuin noudattaa ohjetta ja siirtyi kohti eteistä.
Villa Charlotten keittiön herkkuja.
- Oletko sinä kuullut, että Galleristi pukeutuu tänään jouluksi saamaansa uuteen pukuun, jossa pääosa on strutsinsulkakoristeella? KUULETKO SINÄ?
Ei ollut kuullut (tai ei ainakaan kuunnellut) moista uutista. - Kohtahan se nähdään, vastasi vaimokullalleen ja ymmärsi sanoa, että kyllä vaimonsa asu taatusti on vielä kauniimpi ja tyylikkäämpi.
VIlla Charlotten yläkerran kirjasto
Siitäkös vaimokulta ilahtui. - No eiköhän me ehditä nauttia yhdet pienet lasilliset tuolla
kirjastohuoneen puolella ennen kuin lähdemme
Tämä upea puku saapui joulupaketissa ihan Savonlinasta asti, jossa
Atelje Seppo Reijonen oli sen valmistanut.
Konsertin aikana paitsi kuultiin upeaa musiikkia, niin ihasteltiin Galleristin upeaa asua - ja ihan ansaitusti.
Illasta tuli upea. Galleristi Judith af Nådendahl-Åbo ja veljensä, lahjakas pianisti, Johan (museonjohtajana Tukholmassa) olivat järjestäneet komean konsertin, johon oli kutsuttu paitsi Villa Charlotten pariskunta niin koko Pitsilinnan väki. Konsertin jälkeen osa siirtyi Villa Charlotten tarjoilujen ääreen, osa häipyi Huikka ja Kulauksen rennompaan tunnelmaan. Pääsipä Herrakin sinne piipahtamaan, kun keksi ulkoiluttaa Töpsyn ja Tapsun. Mukanaan tietysti Pankinjohtaja.
- Nyt sinä olet UNOHTANUT yhden tärkeän asian, totesi Rouva hieman äkäisenä, kun Herra palasi retkeltään. Katso nyt, mitä pöydällä on: siinä on Tanen joululahjakuori! Miten se on tänne jäänyt? Herra oivalsi heti tilaisuuteensa. - No minä vien sen äkkiä Tanellle tuonne alakertaan (lue Huikka ja Kulaukseen). Ei tässä kauaa mene.
Hieno joulukuori on tullut sekin Savonlinnasta - kiitos Seppo Reijonen!
Arvaa sen, kuinka monta kertaa kulmakarvaa kohotettiin... Tanekin pystyi tarjoamaan pari kierrosta.
Niin vaihtui vuosi. Kaikki olivat itselleen sopivassa ympäristössä eikä kellään ollut paha mieli. Olihan uudenvuodenaatto.
Hyvää uutta vuotta täällä piipahteleville!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti