sunnuntai 15. helmikuuta 2015

Ystävänpäivän iloja - murheitakin.

Ystävänpäiväksi olin hemmotellut itseäni pienillä hankinnoilla. Osa hankinnoista ei mennyt nappiin, "toikat" ovat liian isoja nukkekotikaappiin (sen siitä saa kun innostuu liikaa), mutta savikipot sen sijaan kooltaan, malliltaan ja kuosiltaan ihan napakymppi. Nämä FB-kirppikseltä. Hauska tuoksupussukka on kerhomme uusimman jäsenen Riitan tuoma yllätys, kun kokoonnuimme meillä mökillä kerhon kevätsuunnittelupalaveriin. Pussi t u o k s u u  oikeasti laventelilta!

Tytär hemmotteli minua korviksilla:
Lasipurnukoissa on sydämenmuotoisia karkkeja.
Kolmevee (tyttärentytär) singahti heti Pitsilinnan 6. kerroksen luo "ihan vaan katsomaan".
Katseen voimasta "Tapiovaaran Mademoiselle" tärvääntyi sen verran, että  sitä nyt parhaillaan koitan elvyttää entiseen muotoonsa.
Ystävänpäivä sujui meillä Mieshenkilön tasavuotiskahvien merkeissä. Varsinainen H-hetki osuu viikon päähän. Sen verran tasavuotista taivalta tulee täyteen, että päätin järjestää kunnon pileet ja varasin ulkomaan matkan. Juhlava tilaisuus on sitten Windsorin linnassa, siellä missä on se Queen Maryn  loistelias nukkekoti.  http://46.236.36.161/queenmarysdollshouse/home.html

On siinä Mieshenkilöllä sitten kertomista, kun  kaverit kyselevät, että missä juhlat pidettiin...
                                             Juhlakakku tilattiin Jatan leipomosta.

Unohdin vallan mainita, että  Windsorin linnan pääsymaksusta saa yli 60-vuotiaat alennusta. Että sekin vielä.

sunnuntai 8. helmikuuta 2015

Nyt leivotaan - Baking kettle bells!

Tänään oli puuhapäivä. Uuni 110 astetta ja menoksi.
 Rivissä uuniin menollaan, sivuprofiili...
 Ja rivissä, edestä päin...
Ja sitten väriä pintaan:
 Etuprofiilin  pyörylään pitää vielä kirjoittaa,  kuinka monen kilon  kahvakuula kukin on!


sunnuntai 1. helmikuuta 2015

Joulun huuhtelu

-No niin, touhusi Villa Charlotten Rouva vanhaan tapaansa ja komensi Herraa siirtämään tikapuita sinne ja tänne. -Joulu saa nyt lähteä, tänä vuonna se olikin tavallista pidempään. Ota nuo koristeet ja vie ne Tehtaan varastoon, siihen ensimmäiselle vasemman puoleiselle ovelle, kolmas hylly vasemmalta. Ohjeet saivat Herran epätoivoiseksi.
-Herra lähti ja mietti itsekseen, että josko jo riittäisi, sillä koko iltapäivä oli joulua siivottu. Tunsi jo  rentouttavan juoman maun kitalaesssaan. Huikka ja Kulauksessa oli nimittäin tänään uusien viinien maistajaiset. Varastoreissun perään voisi siellä hyvinkin piipahtaa.
-Tulet sitten heti takaisin, kuului topakasti, - me  järjestämme tänään pienen illanistujaisen ja olen  sen Pitsilinnan 6. kerroksen Arkkitehdin lasilliselle. Valitettavasti hänen Puolisonsa joutui lähtemään  työmatkalle eikä ole mahdollista tutustua häneen nyt tällä erää  paremmin.
Herra teki työtä käskettyä ,  vei  tarvikkeet, varastoi tikkaat asiaankuuluvasti ja sitten meni keittiöön.  Pöydällä valmistelut viittasivat keittoon ja suolaiseen piirakkaan, oli siellä jotain porsaan paistin näköistäkin. - Ei hassumpaa, totesi mies mielessään.
- Tulehan nyt katsomaan, onko kaikki kunnossa, komensi Rouvan ääni olohuoneen puolelta.
- Ja vaihda samalla puhdas paita, vieraat ovat täällä ihan kohta! Ja ota ehjät sukat, sinulla oli oikean jalan kantapää ihan puhkikulunut.
 -Mitä ihmettä sinä oletkaan loihtinut tarjolle, kultaseni, totesi  Herra ja hykerteli pöydän nähdessään.  Olohuoneeseen tultuaan oli päivän tikapuunsiirtourakka ja koriesteiden purkamisen  tuottama häiriö tipotiessään.
Ruokapöytään oli katettu Herran lempiherkkuja, ostereita, ja lisäksi näytti olevan tarjolla parahultaisen punaisen kypsän väriset taskuravut.
 - Kyllä nyt  kelpaa, voinko hiukan maistaa, massutteli suutaan.
- E-ei. Nyt menet avaamaan oven, siellä jo vieraamme tuleekin.
Illasta sukeutuikin mukava ja Pitsilinnan 6. kerroksen uusi asukas, Arkkitehti katseli Villa Charlotten Rouvan sisustusratkaisuja mielenkiinnolla.
 -Toivottavasti voin Puolisoni kanssa sitten pyytää teitä vastavierailulle, kunhan nyt ensin saamme kodin kuntoon. Keittiön laatoitus ja kodinhoitohuone vielä tuottavat harmia ja työtä.
 -Saammeko tulla yhdessä  vielä katsomaan asuntoanne, kysyi Arkkirehti. Puolisoni varmasti ihastuisi tuohon porrasratkaisuun ja tuohon keittön erottavaan  rimaseinään.
 -Totta kai sanoi Herra, joka oli tyytyväinen paitsi tarjottuun illalliseen niin myös Arkkitehdin huomaavaisesti tuomiin viineihin.
- Katsotaampa samalla koko asunto, tämähän on kolmeen kerrokseen rakennettu. Ja tuolla kivijalassa on vielä Rouvan kodinhoitohuone, autotalli, jossa puuhastelen vanhan autoni kimpussa. Voin esitellä ne tilat sitten kun tulette yhdessä. Kortteliravintola Huikka ja Kulaus on vuokralla Baarin Isännällä.


Näin tutustuttiin ja sovittiin käynti Pitsilinnan 6. kerrokseen. Siellä kun olisi yhtä ja toista ihmeteltävää. Siitä erityisesti Villa Charlotten Rouva iloitsi. Häntä kiinnosti nähdä miten uusi pariskunta on kotiutunut.
-Taidamme olla ensimmäiset, jotka on kutsuttu vierailulle, tohisi vielä illalla makuuhuoneessa käsiä rasvatessaaan. Minullapa on huomenna kerrotavaa Pankinjohtajan Rouvalle, Galleristille ja Leskirouvalle.
-Tulehan nyt sieltä peiton alle,  hymisi Herra ja otti vaimon kainaloonsa.
-Taitaa olla niin, että osterit tekivät tehtävänsä mietti Rouva muutaman tovin päästä tyytyväisenä.