- Nyt minun on saatava tähän asiaan loppu. Mitä ihmettä sinä olen antanut luvan tehdä? Arvaan kyllä, että olette Huikka ja Kulauksessa kupposen äärellä jotain sopineet! Siirsi lehden, kahvikupin ja puoliksi syödyn viinerin pois näköpiiristä. - Siinä meni viineri ja päivän uutiset, mietti Herra itsekseen. Nousi kuitenkin ja siirtyi vaimonsa perässä terassille.
- Katso nyt! Koko piha on pilalla, kaiken maailman härveleitä levitetty. Ja entäs meidän arvokiinteistön alapihan edusta? Kortteliravintolan (muille korttelikapakka) edusta? Mitä siellä on? KATSO NYT!
- Älähän nyt vaimokulta, onhan Halloween ja perinteisesti Huikka ja Kulaus järjestää teeman mukaan ohjelmaa, totesi Herra.
- Joku istuva luurako karkoittaa kaikki asiakkaatkin! Ja kenen luvalla on käyty dekoreeraamassa minun kodinhoitohuoneeni? Kuka sinne on päääsyt? Älä sano mitään, tiedän jo, Tane tietenkin, hänenhän piti hoitaa seinien maalaus ja nyt siellä on tikkaat ja maalit ja nuo hirveät valot.
-Ja miksi minun elegantti joulun dekoreeraukseen tarkoittamani valoteos on esillä? Sano minulle, miten tämä on mahdollista? Ensin oli pihalla ja nyt se luuraa kodinhoitohuoneessa! Miten sinä tämän selität?
- Eihän siinä mikään selitys auttaisi, mietti Herra ja odotti, että vaimokulta vetäisi hiukan henkeä.
- Kieltämättä Tane tuntui tehneen melko omintakeiset ratkaisut, totesi, mutta ei tilanne nyt ihan paha ollut, kun miettii, että Halloweenina saakin hiukan "revitellä".
Illan tullen laskeutui rauha. Rouva sai tingatuksi kodinhoitotuoheeseen hiukan kalliimmat tapetit. Sen verran Herra tiesi, mistä langasta vetää. Ja kieltämättä tunnelma kurpitsavaloissa olikin ihan mukava. Ja mikä eniten Rouvaa, innosti oli esille tullut ajatus (varsinainen lepytys), että Rouva ottaisi tästä Halloween-teemasta oikein perinteen ikään kuin laajemmalle kulmakunnalle. Ensi vuonna voisi olla vaikka naamiaiset. Ja sekös Rouvaa innosti!
