lauantai 24. marraskuuta 2012

Pikkujoulun valmisteluja

"Tänään minä olen oikein tyytyväinen itseeni", mietiskeli Villa Charlotten Rouva ääneen, enempi itsekseen kuin  puolisolleen tiedottaakseen", kun katseli viimeisintä hankintaansa. "Onkin nyt hauskaa kattaa perinteinen pikkujoulupöytä ja kutsua naapurusto kylään", sanoi jo hieman enemmän äänneen tajuttuaan, että Herran lehteä pitävä käsi ei värähtänytkään."Et varmaan ole huomannut tuota uuttaa pöytäämme, jonka hankin todella edullisesti", painotti ja havaitsi paikallislehden laskeutuvan niin, että Herran silmälasisangat tulivat näkyviin. "Niinpä niin vaimoseni", mietti Herra itsekseen, "Tietäen Aito ja Kallis liikkeen hintatasason,  tässä lienee kyseessä jokin välttämätön kaluste - silloin hinnalla ei ole ollut väliä". Päätti kuitenkin säilyttää rauhan pikkujouluteemaisen iltapalan toivossa ja totesi, "No en ole huomannut, mutta tulen kyllä katsomaan", ja nousi kihtivarpaan kipu kasvoillaan ja lähti vaimokullan seuraan, vaikka olisi mieluummin istahtanut heti keittiön pöydän ääreen joulunalusherkkuja maistamaan.



"No niin tässä tämä pöytä nyt on, esitteli rouva hiukan jo kulahtaneen oloista pöytää, joka Herran mielestä näytti siltä, että saattaisi vielä taipua kokoonkiin. "Krhhm, mitähän tämä ilmiselvästi jotain antiikkia edustava kapine nyt sitten maksoi ja mihin sinä olet laitanut entisen pöydän", kyseli ja samalla katseli tarjolla olevia juustoja.
                          

"Et voi uskoa, mutta näin aamupäivällä K-kauppiaan herttaisen Hoitajarouvan, joka Tanen avustamana oli kantamassa tätä kirpputorille. Onneksi ehdin hätiin ja tiedustelin asiaa. Kävi selväksi, että pöytä on heille joskus jostakin vaan tullut ja nyt Rouva oli päättänyt mennä Ikeaan hankkimaan pienempää. Tarjouduin tietysti heti tekemään vaihtokaupan ja niinpä nyt molemmissa talouksissa on uusi, ihan ilmainen pöytä. Eikös olekin mukava asia?"

Pöytä on todellakin jo minulla pitkään ollut ja sijainnut viimeksi Pitsilinnan K-kauppiaan pikkuisessa ruokahuoneessa, sinne kuitenkin ilmiselvästi liika suurena. Villan ruokapöytä taas oli nukkekotiurani eka ostos, jonka suoritin saadakseni käsitystä siitä, minkä kokoisia nukkekotihuonekalut ylipäätään ovat. En ollut sénkään sijoitukseen tyytyväinen. Nyt molemmat ovat paremmalla paikallaan ainakin omasta mielestäni.
 
 
K-kauppiaan perheen tyyli on enemmänkin vaatimaton, vaikka asunnon peruskorjaus onkin tehty. Kahden K:n kauppiastyö yhdistettynä hoitoalla toimivan puolison tuloihin ei mahdollisuuksia kovin ylelliseen anna.
 
 
 
Perheessä on  on leikin jälkiä on aina esillä.
 
 

 

3 kommenttia:

  1. Kylläpä on pikkujoulun valmistelu jo hyvällä mallilla! :-) pöydät ovat löytänet aivan loistavat paikat. Näyttää NIIN hyvältä!

    VastaaPoista
  2. Innostava juttu taas kerran. Meilläkin nuo nukkekotien huonekalut seilailevat paikasta toiseen, on monasti osoittautuneet uudessa paikassaan onnistuneemmiksi.

    VastaaPoista
  3. Kyllpä siellä jo jouluinen tunnelma. Täällä ei vielä jouluilla, mutta iloittiin tämän päivän pienestä auringonpilkahduksesta.

    VastaaPoista