Arvontavoitto ja interiöörivaikutteita

Olin viikko sitten työpaikan kaksipäiväisessä kehittämisseminaarissa Billnäsin ruukin hienossa ympäristössä. Juhlistakoon niiden kuvat taannoin julkistamaani kuva-arvoitusta, jossa kyselin, mitä nämä ovat:

Verhot muotoutumassa. Muotoiluun käytin sokerivettä.

Eli oikea vastaus oli verhot, kuten kaikki tiesivät ;)

 

Vastaajia kysymyksiin kertyi 18 ja  uskoakseni kaikki tiesivät oikean vastauksen. Mukana oli kuitenkin suureksi ilokseni myös  Ranskan lippua ja Tapparan voiton liehutusta ;). Arvonnan suoritti random.org, joka poimi pikkuyllätyksen saajiksi Narina näpertää ja Äidin suuresta maailmasta.

Pikkuyllätys lähtee osoitteiden selvittyä.

 

Muille lohdutukseksi ja etenkin interiööri-insipiraatioksi  Billnäsin  ruukin näkymiä. Alueella on visiot muodostua tunnetuksi konfrenssi-, näyttely- ja kokouspaikaksi. Myös kansainvälisyyttä tunnettuutta haetaan. Tällä hetkellä käytössä on 20 hotellihuonetta, hienosti vanhaa kunnioittaen kunnostetut luento- ja pienryhmätilat. Alueella on myös Rakennusapteekki ja siihen liittyen varaosamyymälä. Jo yksin niissä piipahtaminen on elämys ja saa ajatukset pyörimään...

 

Hieno piippu

Luentotilamme

 

 

                                            Ravintola/hotellirakennuksen pääty, v 1915

 

 

    Hieno uusiokäyttö v 1926 kerätylle kasvistolle - kuka tekisi 1:12 koossa, oikeista kasveista ;)

 

Kesäterassi talviasussaan

 Käynti hotellin 3. kerrokseen.

 

    Talvisen koskinäkymän takana tulevia majoitustiloja

 

 Ravintolan kaunista karheutta

 

'

Nosturin koukku ravintolan katossa - mahtavaa!

    Pienryhmähuoneen tuolit - miten olisi koossa 1:12?  Nämä olivat muovia

 

 

 Pöydät oli tehty vanhoista lattioista - paksut lankut, kaikki vanhat maali- ja kulumajäljet tallella. Tykkäsin!

                 

 

PS: Rakennusapteekin rakennuksen vieressä oli erillinen näyttelytila, jossa oli hienoja vanhoja kunnostettuja uuneja, vanhaan mallin mukaan tehtyjä keittiökaapistoja - ja mikä parasta: alueen rakennuksia pienoiskoossa. Kännykkäni, joka tuolla reissulla palveli myös kamerana, oli tuona hetkenä hotellihuoneessa. Kannattaa piipahtaa paikalla jo ihan niiden vuoksi! 

Työtilaongelma

Olen jonkin aikaa jo miettinyt, että haluaisin oman tietokoneen "stuudiolle". Semmoisen, jossa olisi keskitetysti kaikki valokuvat ja harrastusjuttuni. Ja valokuviin/värikuviin pystyvä tulostin. Lisäksi paineita on tuonut pikkuinen Anna (Villa Annan leikkijä), joka tavan takaa ihmettelee, miksi mummolla ei ole aipädiä. Siitä katsotaan Kaapoa. Siispä päätin kerralla siirtyä uuteen aikakauteen ja toivoin sitäkin.
Mieshenkilö sitten totesi, että idea on oikein hyvä. Hänelle jää sitten kotipuolelle oma kone, jossa on pihat työpaikalle.
Päätti sitten käyttää konsulttina työpaikan tietotekniikka-asiantuntijaa. Oikein miehissä tekivät hankintalistan.Tänään saapui kaikki muu tarvittava paitsi se aipädi, jonka toimitusaika tuntuu venyvän.

Tässä se on, langatonta kaikki, ohjekirjaa ihmetellään. Ja Mäkkiä, on kuulemma hyvä.

 

Meillä ei muuten Mieshenkilö ongelmia ratkotessaan kursaile. Alla olevassa kuvassa etsittiin on/off nappulaa.

-Oletko katsonut sieltä takaa, ohjelapussa on selvästi, että paina nappulaa ja nuoli ikään kuin näyttää tuon näytön taakse...

-Ei kyllä sen on pakko olla tämä, sanoo ja painelee näytön ylälaidassa olevaa silmäkettä, joka minun tulkintani mukaan on kameran silmä (niin kuin onkin).

Kun ei käynnisty,  ottaa käteensä työkalun ja ruuvailee - olettaa että on/off -kytkin on kätketty näppäimistön sivulle (paljastui sitten  patterien lokeroksi).

 

-Kannattaisiko lukea ohjeet?

-Ei, nyt soitan tietotekniikka-asiantuntijalle ja pyydän käymään.

Minä siinä sitten katson näytön taakse ja painan sen alalaidasta on/off -nappulaa - ihan niin kuin ohjeessa oli neuvottu tekemään (oikein kuvalla varustettu oli ohje).

Ja käynnistyi.

Loput asennukset sitten jäivätkin tältä iltaa. Tietotekniikka-asiantuntija tulee ja opettaa (minua!!!) kädestä pitäen kuulemma.

 

Kovin on muuten miehiseen malliin suunniteltu kokonaisuus.

Näyttö 27  (k a k s i k y m m e n t ä s e i t s e m ä n) tuumaa. Kuvasta voi päätellä sitten siitä välittömästi seuraavan ongelman. Missä ihmeessä nyt tämän saatuani askartelen? Tuo jättiläinen vie liki koko pöytätilani.

-Siinä on hyvä katsella elokuvia, totesi Mieshenkilö, kun asiaa ihmettelin.

 

Ja minä kun luulin, että tässä oli kyse minun tarpeisiini tarkoitetusta näppärästä kotiasemasta! 

 

Lisäherkut alla: tulostin/skanneri ja mitä lie. Langaton sekin (ihan näyttää olevan ns päivän sana tuo langaton).

Tuo punainen on ainut (siis väri), mitä minulta kysyttiin.

Se on tulevan aipädin kansi. Otin punaisen, aika hieno, eikö?

Kantavan seinän purkulupa

Pitsilinnan 6. kerros on jo tovin odottanut rakenteellista uudistusta sen lisäksi, että sähköistyssuunnittelu on menossaan. Halusin nimittäin  toisen asunnon yhden väliseinän pois. Tai oikeastaan vain sen osuuden, jossa oviaukko on. Kyselin sieltä sun täältä, miten moisen toimenpiteen pystyisi tekemään. Aina oli vastaus, että sellaista työkalua ei olekaan, kun huonejako on tehty ja tuhti mdf-levy siinä sitten paikallaan.
Kävin sitten lauantaina nukkekoti fb-sivuston innoittamana ostoksilla Lidlissä. Ostin hienon sahan, japanilaiseksi väitettiin. Puuhun ja muoviin pureutuva. Terä joustava. Katselin ja mietiskelin...
Käytiin ostosretken jälkeen aika tyypillinen keskustelu kotona Mieshenkilön kanssa:
-Olen miettinyt, voisiko tuota seinää jotenkin tuosta sahata pois, ostin tämmöisen hienon sahankin?
Hetken hiljaisuus.
-Ei sitä voi mitenkään siitä sahata, sehän on kantava seinä, sanoo ja poistuu paikalta. Luikahtaa , etten paremmin sano. Ihan laiskuuttaan, näin uskon.
K a n t a v a   s e i n ä ?   Kohta varmaan väittää, että pitää olla isännöitsijän lupa !?
Nukkekodin kantava seinä - metrin levyisessä boxissa?  Ns kantavasta osuudesta jäisi paikalleen puolet ja sitten muuten boxissa noin 25 cm välein muiden huoneiden seiniä (ks kuva).

Kyseinen seinänpätkä tuolla oikealla oleva ensimmäinen väliseinä.

Hyvä ystäväni Riitta oli sitten perinteisellä sunnuntaireissullaan. Tarkoituksemme oli laatia Pitsilinnan valaistussuunnitelmaa. Kuinka ollakaan, kerroin tuon käydyn keskustelun ja samalla näytin uutta sahaani.
-No minullehan ei tarvitse mutta kertoa kuin että  joku sanoo (Mieshenkilöön viitaten), että mukamas ei onnistu.
Otti sahan käteensä ja homma alkoi luistaa. Pitsilinnan 6. kerros tuolien päälle kenolleen, niin että saatiin sahausasento ergonomiseksi.

Ensin yläkarmista siitä puolivälistä -  noiiiiin

Sitten mietintää - noiiiin, mennääkö ihan loppuun asti, juu, mennnään...

Tästä tulee hyvä... noiiiin...katonrajasta noiiiin...

Ihan hyvä - mitä ei voi Oivalaastilla peittää, ei voi peittää millään...

Näiiin...

 Operaatioon meni 30 minuuttia. Kuvassa tuo Lidlin saha, terä taipuu hienosti! Suosittelen!

Hiukan meni vinoon yläosa, mutta on niin hienosti vino, että annan olla.

Jos vaikka tiiliä laittaisin näkyviin? Vanhan talon rakennetta.

Tässä se nyt on.

Ja eiku vetämään kupariteippiä pintaan ennen kuin laitetaan tapetit.

 

Session lopuksi katselin 6. kerroksen toista sivua -  jospa  siitäkin nappaisin seinänpätkää pikkuisen...

 

Kutsuimme Mieshenkilön katsomaan lopputulosta. Harmi, että en saanut ilmettä valokuvattua. Oli näkemisen arvoinen. Yritti sitten sinnikkäästi säilyttää arvokkuutensa:
-No, kestääkö se nyt, kun tuo on kantava seinä.
Miten joku voi...
Ymmärsi kuitenkin omatoimisesti laittaa keiton lämpiämään. Ja teki salaattia. Pöytäkin oli katettu.
Servettejä ei,vaikka oli sunnuntai.
Niin täydellinen suoritus edellyttää suuremman luokan katastrofia.

Tammikuun arvoitus - January´s "lottery"

Mikä tässä on menossaan? Kommenttinsa jättäneiden kesken arvon pikkuyllätyksen. Ja kaikkien oikein vastanneiden kesken vielä yhden.

Edit  31.1.: Vastaajia kysymykseen kertyi 18 ja liki kaikki tiesivät oikean vastauksen. Mukana oli ilokseni tuumausta mm. Ranskan lipuista ja Tapparan jääkiekkolippujen liehuntaa ;). Arvonnan suoritti random.org, joka poimi pikkuyllätyksen saajiksi Narina Näpertäjän  ja Äidin suuresta maailmasta. Pikkuyllätys lähtee, kun saan osoitteet selville.

What is this?  Among those who leave their comment, I  will  pick up (random.org actually) two who will get a surprise.

 

Mukavia tammikuun puuhasteluja blogissani piipahteleville!

Askel kupariteippiä kohti

Elämä vie kohti uusia tuulia. Sähköistämisen salat alkavat aueta. Veli ja vaimonsa tulivat pääkaupunkiseudulta visiitille ja suorittivat perehdytyksen alkeisosan.  Oppitunti alkoi jo aamulla klo n klo 7.45, kun veli laittoi tekstiviestin, "Onko sinulla joku tasavirtamittari" (tai jotain sinne päin). Vastasin liki unen keskeltä, "Mikä sellainen on". Seuraavan viestin myötä tilanne oli selkeä, "Tämä riitti". Sai velipoika (Suuri Insinööri) kertalaakista käsityksen siskonsa tasosta...
Kun sitten illemmalla tapasimme, oli tilanne ihan hallussa (Suurella Insinöörillä ja puolisollaan, joka hänkin saman alan asiantuntija). Minulla ja Kotitohtorilla sen sijaan ei. Jälkimmäisen ilme alkoi kirkastua, kun tajusi, että kotimme laitekanta kummasti taas lisääntyi:

Mittari, jolla saa selville, kulkeeko virta - joku pää punaiseen ja toinen siniseen ja sitten pitää kuulua ääni. Vai oliko se toisin päin, että ei pidä kuulua ääni. Parasta kuitenkin, että tässä laitteessa oli mukana  ikään kuin lisähoukuttimena lämpömittari sellaisen anturin päässä. - Ei kuulemma voi käyttää kinkunpaistossa.

Minulle välineeni tässä: punainen kynä ja sininen kynä. Niillä piirretään merkit kupariteippiä varten.

Tämän minä osaan jo...

 

Ennen lähtöään Suuri Insinööri vetäisi vielä laukustaan pienen "muuntimen" ja kysyi että olisiko tälle tarvetta. Oli Kiinasta tilannut, ihan maksanut 7 euroa postikuluineen. Sanoi, että jo vain on tarvetta, kun tulollaan on uusi boxi, johon suunnittelen sähköjä. Tuunasi hetken, juottikin jotakin mukana olleella omalla juottovehkeellään (minun ei kelvannut, "lelu" kuulemma).

Ja nyt vaan on vailla sitä, että hankin kupariteippiä ja laitan boxin valot kuntoon.

Ihan yksinkertaista.

 

Pitsilinnan 6. kerros on sitten ns pilottikerros tulevaa isompaa sähköasennusta ajatellen. Siihen päästään, kun olen ensin miettinyt joka kerroksen valaistustoiveeni.  Reunaehdot olivat riemukkaat: saan laittaa 10 himmennettävää, yhden takan "loimottavan" ja sitten 10 muuta (nuo 10 kaikki joukkoja, tai sitten yksittäisiä lamppuja). Jokaiseen joukkoon menee 12 lamppua. Eli jos teen 10 joukkoa (=useampi lamppu samaan "nippuun") saan vaikka kuinka monta lamppua. Niin ja kaikki kaukosäätimellä toimivia!

 

Mutta miten sitä sitten osaa päättää kaiken? Malliksi kolmannen kerroksen K-kauppiaan ja vaimonsa Hoitajan koti (ruokahuone ja taustalla Pikkupojan huone).

 

 

Kuinkahan monta lamppua tähänkin nyt sitten laittaisi?

Sängyn verran pinnaa - TSI - DIY sessio

Halusin valmistaa pinnasängyn. Minulla toki on niitä, ostettuna ja myös saatuna, mutta tarvitsin omatekemän. Katselin mallia niistä, joita varastossani on. Totesin haasteen aikamoikseksi. Tarveaineet olivat yksikertaiset: Fazerin  sinisen konvehtirasia (tyhjänä) päätyihin ja pohjaan, hammastikkuja ja Bilteman lautaa ohuiksi rimantyyppisiksi sahattuna (nekin oli jo aiemmin sahattuna, onneksi).
Pahvin leikkaaminen ei  vaikeata ollut - tosin ns vapaalla kädellä leikkaaminen kostautui kokoamivaiheessa. Aina kannattaisi mitata ja piirtää ensin. Näin on.
Mieshenkilö laittoi poranterän valmiiksi ja minä aloin porata pinnasängyn pinnoille reikiä. Otin siis sitä ohutta rimaa ja porasin siihen reikiä, sitten "istutin" pinnat siihen.  Tulos oli kieltämättä aika hupaisa. Tässä vaiheessa ajatus oli tehdä tuohon pinnojen ylälaitaan reuna - mutta miten sellaisen olisi saanut tehdyksi just samalla reikien välillä esimerkiksi?

Nauraa saa ;)

 

Näin siis ei synny muuta kuin epätoivo.

 

Mieshenkilö seurasi hetken tilannettani ja ehdotti sitten kahden puutikun päällekkäin poraamista ja sitten tikkujen laittamista reikiin (kieltämättä tässä oli todettava -  mies on v i i s a s ). Tässä alla tuo tapa, joka kieltämättä sai toivon viriämään...

 

 

Tässä siten nuo pinnat ovat paikallaan ja reikärivi on kohtuullisen hieno, noin ollakseen eka pinnasänkyni. Taustalla tuo alkuperäinen versio...

 

Siitä sitten hammastikun päähän liimaa ja voi vetää laitaa halutulle korkeudelle. Minä katkaisin tuon terävimmän piikin hammastikusta pois ja kun oli liima kuivunut, hioin hiekkapaperilla.

 

 

 

Sitten molemmat laidat paikalleen...

 

Ja siinä se on, maalia vielä tarvitaan. Siniset päädyt hiukan jäivät epätasaisiksi, mutta ei  haittaa. Toisen pinnasängyn osat leikkasin jo paremmin. Eli tein kaksi ;) - sen verran oli flow päällä!

Taustalla ostettu valmissänky, oikealla  Ninnalta saamani todella hienosti toteutettu sänky ja
 edessä vasemmalla omani, josta olen todella "pollena".

Pitää myöntää, että tänään olen ollut aika tyytyväinen puolisonvalintaani.

Sähköoppia - osa 1

Mieshenkilö oli luvannut heikkona hetkenään "katsoa" minun kanssani Pitsilinnan  6. kerroksen sähköistystä. Tänään oli se päivä. Varmasti sain silkasta myötätunnosta seuraa itselleni, koska huomenna on taas työpäivä (minulla).  Helpointa oli määrittää, mihin kohtaan kussakin huoneessa halusin valot ja siis johdoille paikat. Tältä näytti tuo 1 m levyinen ja 60 cm syvä komuutti, kun reijät oli porattu. Hammastikut sitä varten, että en pohjamaalatessani sitten niitä reikiä hävitä.

Päältä päin tarkasteltuna näyttää tältä

Sisäpuolen merkkitikut, tästä näkee kerroksen rakenteen, taustalla on kirja/Lundbyhyllyni.

 Seuraava keskustelu meni (taas)  ihan  ns tyypillisen kaavan mukaan.
-Tähän päälle pitäisi nyt saada sellaiset urat, joita pitkin pikkujohdot sitten kulkevat. Olen hiukan tutustut sen kupariteipin käyttöön ja mietin, josko sillä tekisimme tämän.
-Katsoin eilen sellaista videota You Tubesta, kannattaisiko sinun katsoa se, ehdotin. Siinä se kouru tehtiin isolla poralla ihan vapaalla kädellä.
-Ei, sanoo Mieshenkilö. Aina parempi, jos on johtoja, joita liittää. Kupariteipillä pitää juottaa ja tinata ja vaikka mitä. Tuohon vaan merkit nyt sähköpääkeskukselle ja siitä se lähtee. Urat vaan pitää tehdä. Otan tuon pikkuporan (minun Proxon) ja käytän siinä olevaa jyrsintä.
Kokoaa tomerasti ja akaavievästi Proxonin jyrsinosaa. Ehdin siinä odotellessa imuroida ja siivota joulunjälkiä. Lopulta tehtäväkseni jää pitää tuota tukikeppiä tanakasti  kiinni, jotta jyrsimen ohjain saa sen mukaan suoran reitin.
Tulos: muurahaisen polkua muistuttava kummallisen epätasainen "ura", joka on  viimeisteltävä kuvassa näkyvien työkalujen kanssa.

 

-Ei taida tulla mitään tämän kanssa, toteaa ja ihmettelee.

-Kanttaisiko nyt kokeilla sillä tavallisella isolla poralla, ja vaikka ensin katsoa se video, niin saisit käsityksen, mitä siinä tehtiin?

Ei kelpaa. Yrittää toistamiseen vielä Proxonilla, kunnes luovuttaa.

-Otan ison poran.

Johan nyt jotakin, mietin, uskooko oikein?

Kohnaa työhuoneessaan siihen malliin, että luulen jo ison poran hävinneen. Mutta ei. Tulee "työmaalle" tyytyväinen ilme naamallaan:

-No niin, nyt on kunnon vehkeet, esittelee tappoasetta muistuttavan kombinaationsa.

-Tässä on tuo ohjain, jonka avulla saa säädettyä sen uran syvyyden.

-Mahtaako olla tarpeen, kun siinä viedeossa...

-Tämä on paras tässä (ihan kuin tietäisi ja ihan kuin olisi ennenkin tehnyt...)

-Laita-tuo-keppi-tueksi-tuohon -väliin-ja-pidä-sitä-paikallaan-tueksi... neuvoo.

Ja minä pidän...

Huomattavan hieno syvyydensäädin

Huomattavan hieno ura.

Huomattavan hienot viimeistelyvälineet, vasemman puoleinen viila katkesi...

 

-No tämähän nyt jo alkaa sujua, toteaa, kun on urittanut uutta 20 cm pätkää ainakin kolmeen kertaan edestakaisin. Aikaa on mennyt  liki 3 tuntia.
Kokeilen  sähköjohtoa syntyneeseen uraan.
-Liian matala ja käsivoimin en jaksa viilata (kuten edellisen kerroksen - ja tein sen íhan yksin).
Katsoo varusteporaansa, yrittää sitten viilalla hiota uraa a) suoremmaksi ja  b) syvemmäksi.
Ikään kuin sitten oivaltaa, että jos näin toimitaan, ja kun lamppuja on ainakin 10, niin saa kyllä viilata ja hiota koko loppulomansa...
- Pitäisikö minun kuitenkin katsoa se video?
Tulihan se sieltä.
Tästä on hyvä jatkaa - sitten joskus...
Näitä tarkoitan - näistä saa hyvän  perusopin kupariteippisähköistykseen.

http://www.youtube.com/watch?v=EuXcDC--SPI

http://www.youtube.com/watch?v=mwItvBXtJoM

http://www.youtube.com/watch?v=ZtpbyDuQTa4