Kanta-asia

Olin varannut Mieshenkilön auttamaan tärkeässä projektissa, johon liittyi itselleni aika hankala poraaminen ja tässä käsitilanteessa liki  mahdoton vasaran käyttö. Olimme pitäneet ns allakkakokouksen ja olin saanut lupauksen, eli sunnuntaina aamulla heti sitten sopii. Heräsin  omalle tyylilleni varhain eli heti 7:n jälkeen  ja annoin  toisen nukkua.  Odottelin. Mieshenkilö sai rauhassa käväistä suihkussa, lukea kaikki kaksi sanomalehteään, ottaa toisenkin kupin kahvia. Odottelin (istuin tietokoneen äärellä).
- Minä tässä nyt teenkin nämä veroilmoitukset ja lasken nuo kotitalousvähennykset siihen, on sitten tehtynä.
- ?! (oli sovittu, että aamusta aloitetaan, tässä vaiheessa kello oli 10.30)
- Onko sinulla nyt jotain semmoista, että välttämättä tarvitset konetta?
- ?!  (minullehan oli se luvattu poraus ja naulaus odottamassa)
Viisas vaimo on tämmöisessä tilanteessa vaiti, kun tietää, että kun tuo kotitalousvähennys on laskettu, päästään tositoimiin.
- No niin, voisitko tulla ja auttaa, kuului kohta.
- ?! (oli mikä tahansa työ, minä avustan, aina)
Siinä sitten istuin ja luettelin tärkeät numerot perä perää ja tulihan lopulta valmista.
- No niin, mikä se sinun projektisi sitten oli?
- Tämä-osa-pitää-liittää-tähän-ja-tuo-johto-laittaa-tuosta- ja-tuo-lamppu-kiinnittää-tuohon-ja-sitten- sanot-mielipiteen-että-miten-tämän-laitan-ja sitten-pitää-porata-ja-naulata-tämän-kansi-kiinni
Mieshenkilö  ei saanut sanaa suustaan
- Laittaisinko minä ensin ruokaa, oivalsin kysyä ja heitin edellispäivän karjalanpaistin ja muusin lämpiämäään (viisaan vaimon kikka, mainoksestakin tuttu, hyvä ruoka, parempi mieli)

Olin varannut työkalut esille, tärkein tuo itselleni haasteellinen pora.

                                  

-Missä se pora nyt sitten on?
Ojensin poran.
- Missä ne terät on?
Ojensin terävalikoiman.
- Missä on viivotin?
Ojensin viivottimen.
-Miten paksua tämä vaneri on (kysyy viivotin kädessä)
Mittaa sentään itse.
-Onko lyijykynää (olin ojentanut kuivamustekynän)
Ojensin lyjykynän (sillä kuuluu merkata, kun tehdään puutöitä,näin on)
Otti minun porani käteensä.
- Ei tällä poralla mitään aikaan saa, sanoo tomerasti. Kyllä  6 mm vanerissa pitää olla kunnon pora, sanoo ja hakee oman koneensa kehiin.

                              

Jo syntyi reikää niin, että pelkäsin vanerin murtuvan. Seuraavassa vaiheessa tuli kyseeseen laatikon seinien yhteenliittäminen kattopalan kanssa. Minun ideani oli naulaus ja väliin tueksi liimaa. Mieshenkilön ajatus oli ruuvaus. Ruuveja oli tasan kahta lajia: minitarkoitukseen käyvät tosi pikkiriikkiset tai sitten sellaiset 6 mm poranreikään mahtuvat, jotka olisivat heti tuhonneet laatikkoni.
-Ne halkaisee tuon vanerin, naulalla menisi paremmin.
-Ei, kyllä ruuvi pitää paremmin, oli vankka miehinen näkemys.
-Minusta tuo ruuvi on liian paksu.
-Kyllä se tästä menee - ja menihän se, rikkoi vaneria sen kun kerkesi.
-Onko joku semmoinen kauppa auki, jossa myydään ruuveja, tarvitaan pienempiä, kysyi.
- Bauhaus on ainakin, tiesin neuvoa.

 

Mieshenkilö lähti Bauhausiin ja arvioin keston 60 minuutiksi. Ehdin siinä välillä saada

tyttärenpojalta apua kuumaliimapyssyn vaativassa käytössä  ja yhden videon siirtämisessä  kamerasta koneelle. Ehdimme myös kahden kahvitella ja syödä jätskit (Miten se pappa näin kauan viipyy?)

Ennustin, että hiukan kestää, kun pappansa ei  välttämättä tiedä, onko ottanut hyllystä oikeanlaatuista tarviketta. Yleensä soittaa, nyt ei. Nuori herra  lähti kotiinsa ja uumoili, että mummonsa selviää avustamisesta kuitenkin.

Kuinkas sitten kävikään (melkein 2 tuntia meni reissuun).
-Käännyin sitten kertaalleen vielä takaisin, olin jo ajellut jonkin verran kotiinpäin, kun tuli mieleen, että ostaisin sitten vielä naulojakin. Enkä ollut ihan varma, millaiset ruuvien kannat  hyväksyt, otin muutamaa erilaista ruuvia. Kannat on niin erilaisia.
Sisäänpäin hymyilin. Kannoilla ei tässä projektissa siis ole mitään merkitystä, kun peitän ne kaikki saakelin naula-ruuvikannat kuitenkin.- Mutta on jotakin oppinut, kannoilla on joissakin tilanteissa iso merkitys. Minulle. Ei hänelle.
-Kumpia nyt sitten laitetaan?
Ihmettelin ja mietin, että yleensä kovasti arvostamani Mieshenkilö toimii joskus kuin toope.
-No mitä itse ensijaisesti laittaisit (olen oppinut haastattelutekniikoita johtokoulutuksissa).
-Ruuvia ajattelin.
-Nuo uudetkin on liian paksuja, totesin.
-Laitan ruuvit, päätti.
 Tuloksena haljennut seinä, toistamiseen tänään.
-Taitaa olla tuo naulaus hyvä tässä, sanoi lopulta.
Ojennan naulat (juuri sellaiset kuin olin itsekseni miettinyt laitettavaksi).
-Laittaisitko hiukan liimaa väliin?
Laitan liimaa
-Nuo kannat ei ole oikein kauniit, hyväksytkö ne?
-Hyväksyn, ne on hienot