Kaikkea kivaa on kuitenkin ilmaantunut:
Blogissani vieraileva Etanaelli/Tuula kävi pyörähtämässä Turussa ja olimme katsomassa Taidemuseon Ellen Thesleffin näyttelyn, jota esitteli taiteilijan sukulainen, Antonia Rimngbom (Ellen oli hänen isoäitinsä sisar). Kun olimme näyttelyn jälkeen ravinneet itsemme, sain esitellä Tuulalle omat nukkekotini. Ja mitä ihanuuksia sainkaan tuliaisiksi!
Pyykkikori (menee Villa Charlotten Rouvalle), kaunis keraaminen vati sämöpylöineen (menee Leskirouvalle), leivänpaahdin K-kauppiaalle, upea käsienpesukannu vatineen ja potta - niillekin paikka kohta puolin löytyy.Pikkupaketeista löytyi myös hammasharjat ja tahna Arkkitehdin huusholliin - sokerina pohjalla tätä nykyä jo vanhanaikaiseksi kuvattava puhelin (Antiikki Liike Aito ja Kallis).
Kuvassa näkyvät, raidallisen paperin päällä olevat kulhot ovat tämän päivän arpajaisvoittoni - laitoin kuvaan tositteeksi tuon lipukkeen, että ei vaan luulla minun niitä ostaneen ;)
Mitä sitten säästin? Itseäni tsempatakseni kirjoitan muistiin viikoittain sen, mitä säästin (mitä houkutuksia olen pystynyt vastustamaan) ja laitan rahat kesämökin lasipurnukkaan odottamaan aikaa parempaa;)
Kristian Lundkvistin tarjoustuoleja a 3,5 euroa ja tuo pöytä (säästö 4 tuolia = 14 euroa).
Mirka Salosen upea mehumaija (säästö = 15 euroa)
Mirkan myös nämä potkukelkat (säästö = 25 euroa)
Mirkan siivoussetti (en muista hintaa).
Mirkalta lunastin jo ennen "100 päivän haastetta" Nukkekotikirppikseltä hankkimani kakluunin.
Aika puhutteleva? Säästin muuten postikulut!
Ainut ostoni oli tuo adhesiivi, joka kuuluu sallittuihin aineisiin (kategoria liimat). Kesän mainoksien myötä on muuten hyvä suunnitella lomareissua. Tulee edulliseksi, kun kesäkuu on vielä tuon 100 päivän sisällä, jos olen oikein laskenut - ainakin Lahden markkinat...
Alla oleva koirahahmo ei kuulu mitenkään joukkoon, mutta oli niin vinkeä, että kuvasin tähän viikonlopun yllätyksien kanssa. Koiran sain Murkulta, joka oli vanhempineen ollut vaateostoilla ja sieltä saanut kaupantekijäisiksi. Pikkusisarensa Kolmejapuolivee alkoi otuksen nähdessään itkeä ja Tytär antoi minulle sanoen: "Tee vaikka neulatuyyny".
Koiran vieressä on mahtava kaksoissängyn patja petauspatjoineen, jotka sain kerhomme Marjalta, koska patja kuulema oli 2 mm (k a k s i m i l l i m e t r i ä ) liian pitkä.Jo vain kelpasi minulle. Ja jos ei mallaa siihen paikkaan mihin mietin, löytyy varmasti sijansa joka tapauksessa!
Voisin väittää olevani aika tyytyväinen, vaikka mitään en ole ostanutkaan. Tapasin kivoja ihmisiä markkinoilla - ja kiitos myös Etanaellille mukavasta lauantaipäivästä (en osaa linkittää "ellin" blogia, joten tässä: http://etanaelli.blogspot.fi ).
Himoitsin myös, hetken, mehumaijaa ja jossain näin myös marjojenpoimijan. Järkevöidyn sillä jos jotain olen eloisasti karttanut niin mehustamista, lapsuudenkodin tolkuttomat urakoinnit ovat vielä mielessä.
VastaaPoistaOli niin mukava tavata kasvotusten ja viettää kivaa Turku-päivää. Suuret kiitokset seurasta ja kyydityksestä! Kirjoitan vähän juttua omaan blogiin, kunhan olen toipunut reissusta.
VastaaPoistaEn kyllä ymmärrä miten pystyit vastustamaan noita ostoksia! Olisin varmana ostanut ainakin potkukelkan, vaikkei minulla sitä nukkekotia olekaan - ainakaan toistaiseksi :) Ja tuolikasa näyttää houkuttelevalta ja Pehtoori-kannut ja.....
Tuollaisen koiran yritin kerran ostaa pojalleni erään vaatekaupan ikkunasta, mutta koska olivat somisteita, niin eivät myyneet. No, hänelle on muutenkin kertynyt noita otuksia vähän liikaakiin :)
Varmaan samaa ketjua oleva vaatekauppa! Ja kiitos vielä kivasta päivästä ja tuliaisista.
PoistaNostan kyllä hattua että selvisit ostoksitta - itse en olisi, sen verran oli tuossa jo houkutuksia.
VastaaPoistaVoi miten ihana näyttely ja vielä niin asian tunteva opas, kun aivan sukulainen - ihailen aivan hirmuisesti Ellen Thesleffiä.