maanantai 30. tammikuuta 2017
Alanvaihdon kynnyksellä...
Huonekalun tekijää ei minusta saa tekemälläkään. Hurjan sisuni ansiosta sain tämän tyuolin tehdyksi edes jollakin tavalla.
Tuoli meni Pitsilinnan Leskirouvalle, jolla ennestään oli samalla kankaalla päälystetty ompelujakkara.
Hiukan pitää kalustusta suunnitella uudelleen, jotta tuolille löytyy arvoisensa paikka.
Ja tietysti pitää virkata/kutoa jostakin hengenohuesta langasta joku välly tuhon käsinojien päälle, jotta eivät sauman rakoset näy...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
En nyt ruoskisi itseäni moisella tavalla, tuolista tuli aivan kelvollinen. On tietysti masentavaa jos toiset ovat supertaitavia, mutta jokaiselle on tilaa. Leskirouvan lukaaliin aivan ihana iltapäivätorkkujen paikaksi.
VastaaPoistaAinakin kuvassa tuoli näyttää hyvältä ja kivannäköinen tuo retrokangas. Miniaskartelussakin on jokaisella varmaan omat vahvuutensa ja sellaisia juttuja, joista ei oikein tykkää. Minä haluaisin oppia ainakin huovuttamaan pikkueläimiä ja nukenvaatteiden ompelussakin on kovasti kehittymisen varaa.
VastaaPoistaIstun tällä hetkellä suosikkinojatuolissani, joka voisi olla nojatuolisi esikuva. Molemmat ovat supermukavia.
VastaaPoista