maanantai 16. joulukuuta 2013

Kaappi sisään - melkein ainakin

-Minä olen nyt menossa meidän rouvakerhoon, totesi Villa Charlotten Rouva puuhakkaana Herralle, joka tutki Tehtaan vuosikertomuksen ensimmäistä luonnosversiota.
-Meillä on tapaaminen Leskirouvan luona. Harmi vain, että K-kauppiaan Rouvalle oli osunut iltavuoro. Aiomme askarrella jotain jouluista.
-Vähintäänkin maistella jotakin, tuumi Herra itsekseen. Odotti rauhallista iltaansa enemmän kuin saattoi vaimokullalleen myöntää. Hän oli törmännyt mukavaan Leskirouvaan pihalla ja kantamuksista päätellen askartelu tässä illassa merkitsi myös jouluisten leipomusten valmistelua ja makutarkkailua.
Joulunaika oli Herralle hermoille käyvä ponnistus, sillä Rouva koki olevansa oikea aito jouluihminen. Tarkoitti siis siivousta, leipomista ja Joulunalusteemaan sovitetusti kaikkea mahdollista.
Leskirouvan kotona oli keittiössä täysi hyörinä. Rouva vain vaikutti hermostuneemmalta kuin tilanteen olisi voinut odottaa aiheuttavan...

 
- Katsokaa ystävät kalliit nyt, mitä täällä on tapahtunut. Pyysin sitä Tanea auttamaan uuden kaappini asennuksessa ja  tässä on tulos: kaappi jököttää keskellä olohuonetta ja Tyttärentytär on nukkumassa ja arvaatte, että hän heräsi päiväuniltaan kesken kaiken, kun tuo Tane soitti ovikelloa aika lailla määrätiestoisesti. 
 
Kaappi on Marjan tekemä eteiskaappi.
Laatikko aukeaa ja sivuille voi laittaa sateenvarjot ja kävelykepit.
 
- Kaapin ei pitänyt tulla tänään, sillä eteisessäni on vielä sähkötyöt kesken. Sulakekaappia ollaan vasta asentamassa ja joudun nyt pitämään tuota sinänsä upeaa kaappia keskellä olohuonetta.
 
Valaistuksen "sulaketaulu" otti ja irtosi liimoistaan ja tuottaa nyt hetken päänvaivaa.

 
- Minulla ei ole nyt valmistettuna mitään askartelua, kun jouduin ihan suunniltani tästä kaappiasiasta. Mutta onneksi tuo uusi yleiskoneeni toimii hyvin, ja laitan vielä nämä joulutortut uuniin, niin pääsemme kahville ennen kuin Tyttärentytär herää.
 

- Voi ändå senten, päivitteli paikalle saapunut Pankinnjohtajan Rouvakin. Teme ei ole miken hätä, vai hur säger man? Mine toin kvalite viiniä ja ehdotan, että skoolamme på det här. Viini hjälppa säkert.
Joukosta puuttui enää Kirjastonhoitaja, joka oli lopultakin jättänyt Tane-vaiheen taakseen. (Onneksi mietti Villa Charlotten Rouva, noin sivistynyt nainen tarvitsee tasoisensa kavaljeerin).
 
- No niin, totesi jo Leskirouvakin kun oli saanut ensimmäisen lasillisensa, alkaa helpottaa.
- Onhan tuo kaappi kaunis katsella tuossakin, totesi ja alkoi ajatella suopeammin Tanestakin.
- Hänhän on kuitenkin avulias, ja pitää muistaa aina,että ei jätä häntä yksin päättämään asioista, joiden haluaa menevän hyvin.
 
 
- Kyllä se on niin, hyvät ystävät, totesi Villa Charlotten Rouva, että meillä on aika mukava rouvakerho. Taisi jo ovikellokin soida? Sieltä tulee varmasti Kirjastonhoitaja. Hän varmaan osaakin kertoa meille, mikä ihmeen hanke se on, jonka myötä kotikaupungistamme meinataan "leipoa" Maailman kirjapääkaupunkia vuodelle 2017. Ajatella, meidän illasta muodostuukin ihan kultturelli ilta, nyökytteli tohkeissaan.

 
Niin soljui ilta. Tyttärentyttären lähdettyä omaan kotiinsa rouvat istahtivat sohvalle, kuka kutoi, kuka autteli keittiössä,välillä ihasteltiin uutta kaappia, joka väärästä sijainnistaan huolimatta sai ihailua osakseen.
Päätettin myös yksissä tuumin pitää uusi ilta, kun se asennetaan paikalleen.

3 kommenttia:

  1. Kyllä tuollaisessa kerhossa olisi viihtynyt vallan hyvin ja suon mielelläni myös herrahenkilöille vapaaillan.

    VastaaPoista
  2. Mahtileidit mukavassa illassa. Olispa ollut mukana :)

    VastaaPoista
  3. Hauskasti kerrottu taas! Mukava iltahan siitä kehkeytyi. Kiitos Eija yllätyspostista!

    VastaaPoista