Sellainen kohtuullisen tavallinen keskustelu tuli käydyksi kuitenkin:
-Katsoitko sinä kaikki laatikot siellä?
-Katsoin, ei ollut.
Tämä siis tarkoittaa, että KATSOO. - Opin jälleen kerran, miten tärkeätä on ilmaista tehtävä tarkasti.
Nimittäin kun menin sitten päivän päätteeksi tuohon vaatehuoneeseen (tila, jossa on työkaluja, pino Miehenkilön harrastuspienoiskoottavia - vielä pakkauksissaan - pattereita, lamppuja, pyykinkuivautstelinettä, silityslautaa, kilpailuroomboxeja, ALKOn viinilaatikoita, joukossa roikkuu kieltämättä myös vaatepusseja), alkoi tilanne aueta.
KATSOMALLA ei minun Mielen keittiötä näy. Myönnetään.
AVAAMALLA ensimäisen lattialla oleva laakean ALKOn puisen viinilaatikon sain näkymäksi tämän:
-No täällähän se keittiö on, etkö sinä avannut näitä laatikoita?
Ihan pakkauksissaan, hella, mikro, jääkaappi ja astianpesukone. -Tuo ilman pakkausta oleva hella on aarteistoani, vanha, mittakaavaltaan hiukkasen isompaa laatua.
-No en, katsoin kyllä, että ei näkynyt.
Pistäkää kanssasisaret paremmaksi.
Pääasia on, että löytyivät. Kuvasta puuttuu saman sarjan oranssi pölynimuri, jonka Villa Annan haltijatar otti omaan nukkekotiinsa. Niin harrasta imurointia en ole konsanaan nähnyt. Vehkeestä lähtee myös ääni!
Oksasakset olivat eräänä keväänä hukassa, siis eivät olleet siinä siivouskaapin hyllyllä jossa hamasta muutosta asti ovat sijainneet. Molemmat haimme, monasti ja muualtakin. Uudet oli ostettava jotka sitten sijoitin oksasaksille kuuluvaan paikkaan ja siinä samaisessa paikassa olivatkin jo ne entiset. Emme ole keksineet selitystä kumpainenkaan.
VastaaPoistaMinulle tuo tunne tulee monta kertaa päivässä, mutta sille onkin ihan diagnoosi :)
VastaaPoistaMieheni taas ei löydä mitään tavaroita, kun hänellä on kummallinen tapa myllätä kaikki aina sekaisin ja sitten taas esittää minulle toivomus tavaroidensa järjestämisestä. Tiedän sen etukäteen hyödyttömäksi (HUOKAUS!). Hän jopa ehdotti, että nimikoisin vaatehyllynsä, jotta oikeanlaiset vaatekappaleet löytyisivät helposti. Miten, jos ne on jo valmiiksi aseteltu väärille hyllyille? :)
Itse olen hukannut yhdet kesähousut, joita ei kertakaikkiaan löydy mistään. Muistan pitäneeni niitä viimeksi kesällä mökillä, mutta myös lähteneeni sieltä kotiin housut jalassa. Nyt niitä ei löydy kotoa mistään, vaikka olen mielestäni kaikki mahdolliset ja mahdottomat paikat etsinyt. Myös miehen ja poikien vaatekaapit. Harmittaa!
Muistan sen oranssin imurin! Meidän pojilla oli sellainen nukkekotikokoa isompi, jolla ahkerasti imuroitiin samalla, kun äiti käytti omaansa. Ne ajat ovat kyllä jo kaukana menneisyydessä :)
Meilläkään mies ei löydä mitään, ei vaikka varpailleen kyseinen esine kaapista putoaisi. Kerran oli KOKO PÄIVÄN etsinyt yhtä tiettyä esinettä kotona, soitti minulle siitä noin kuusi kertaa töihin, mutta en osannut häntä puhelimitse auttaa, koska minäkään en tiennyt missä kyseinen esine oli. Löysin sen kotiin tultuani minuutissa.
VastaaPoista