100 päivää ilman nukkekotihankintoja: 32-37/100 - Sunnuntaisessio

Mitään en ole ostanut, hyvin siis menee sillä saralla. Tuleva Turkin matka tulee olemaa koitos, sillä jos olen oikein ymmärtänyt, siellä basaareissa on jos jotakin pientä ja kivaa.
Tästä sunnuntaista kehkeytyi mitä mukavin, kun hyvä ystäväni Riitta tulla tupsahti ja totesi, että hän nyt tuli, kun arveli, että olen kotona, vaikka en puhelimeen vastannut. Ja totta tosiaan, olin käyttänyt minisirkkeliäni  i h a n  i t s e (olen aika  pollena asiasta) enkä ollut kuullut puhelimen pirinää.
Kaivoi sitten laukustaan puisen arkun ja sanoi, että tästä pitää tehdä heillä kotona lastenlapsia varten, eli  pikkutytölle sopiva, joko kultaa tai hopeaa. Onko sulla maaleja, kysyi (!?) - olihan niitä.
Itse olin ottanut haasteksi jonkinlaisten tikaspuiden värkkäämisen ja siinä hankkeessa tarvittiinkiin lujaa uskoa ja luottamusta omiin kykyihin, jotka eivät ole ihan tikapuiden tasalla.
Materiaalina siis Bilteman lauta...

Melkein neljä tuntia tätä tein... poikkipienat on puoliksi sahattua samaista lautaa. Hiukan piti jatkaa, kun  vaadittu korkeus oli liki 30 cm. Mietin, että laitan liitoskohtaan ikään kuin  jotkun naulat, niin näyttää siltä, että ovat  "taitettavaa mallia".  Mitään tukia en poikkipienojen asettelussa käyttänyt, silmämääräisesti kiinnittelin ja manasin mietin,  että ehkä olisi jotain tukitikkuja sittenkin pitänyt käyttää.  Olisi välit yhtä suuret. Mutta - haittaakse? Pohjamaalin vetaisin odottamaan  tulevaa väriä. Hioinkin oikein ennen maalia.

Ystäväni hylkäsi kulta/hopeavärin ja valitsi pinkin.  Päälle laitettiin kevyt lakkakerros. Koristesaksillla leikkeli pahvista nuo rautakoristeet ja maalasi mustalla.

Sivuille tuli vielä kahvat minun kahvavarastostani, mutta niistä ei minun kameraani tullut kuvaa. Toinen naulattiin (totta) kiinni mininauloilla, toinen sitten jo suosiolla liimattiin. Olihan näky!!!

 Ja arkun sisus on tietysti myös pinkkiä. Hieno tuli.

Olipa kiva päivä. Välillä syötiin ja kahviteltiin. Kiitos Riitalle mukavasta sessiosta!