maanantai 8. huhtikuuta 2013

Paperinen saviruukku - a paper ceramic pot

 Tänään teimme kerholla kerholla paperisia ruukkuja, vateja ja kannuja. Työkaluksi kelpasi
päästään katkottu parsinneula ja juotu kuohuviini,  oikeammin sen pullon korkki.
 
Today, at our dollshouse club, we prepared some "ceramic" pots, out of paper, using  old
needles to form them.

 
Pitää ihmetellä, että itsensä ympäri kierretystä paperisilppurista tulleesta suikaleesta
syntyy jotakin tämmöistä. Tässä on menossa vaihe, jossa ruukku oli hetken täytetty
piripintaansa Erikeeperillä ja sitten se  kaavittiin pois.
 
Next Monday we will continue this project.

 
Nyt pitää odottaa ensi viikkoon, jolloin pinta hiotaan (ainakin ulkoa, sillä jos tästä tulee
kukkaruukku, kuka sinne mullan sekaan katsoo, onko sileä vai ei).
Kivaa oli, kiitos ohjauksesta Marjalle
 

torstai 4. huhtikuuta 2013

Peli-ilta - Cup Stacking Game

Olen seuraillut tätä "kuppihuumaa". Kaikki haluaa näitä ja tekee kakkulautasia ja -kupuja.
 Kokeillut minäkin olen, tosin vain pelimuodossa. Täksi peli-illaksi on
vuorossa tämän näköistä:
 
I have been following how the dolls house lovers re-model the cups from
the Cup Stacking Game. They change them to cake plates.
I won´t. Instead I use for the original purpose, for game.
Today, we will start from this:

 

 
On minulla yksi hieno kakkulautanen ja sen kupukin, sen teki Johanna .
Näiden kanssa meillä  aika kuluu kivasti. Sitten joskus kun ne on muualta maailmasta loppu,
laitan ne kaikki isolla voitolla myyntiin Nukkekotikirppikselle ;)
 
Actually, I do have one, done by Johanna. The time flies when you game with these.
And then one day, when they are sold out from the whole world, I will start selling them on
the Dollshouse wwwmarket ;)
 
Kolme on mennyt rikki, kaikki osat ovat tallella vastaista varten. Voisiko pystyttää näyttelyn näistä,
vaikka Helsingin syksyn tapahtumaan? Yksi vitriini täyteen tarvikkeita,
 joita näistä on tehty.  - Olisi aika vinkeä vitriini?

maanantai 1. huhtikuuta 2013

Pääsiäinen meni - Aprillia?

 
Onneksi alkaa arki. Voi välttyä syömästä suklaata. Pääsiäisen saldo oli viisi (5)
Angry Birds koteloa. Hahmot meni muualle. Suklaan syömisen ilo sentään jaettiin.
Mikä näistä väittämistä olikaan se "aprillii,syö sillii, juo kuravettä päälle" juttu?

torstai 28. maaliskuuta 2013

Hyvin kouliintunut vävy - Well educated son-in-law

Meillä Vävy oli matkalla, muistaakseni Hollanissa tai  Belgiassa. Jääkiekkoturnauksen
tiimellyksessä oli anoppiakin ehtinyt ajatella.  Sain tulisiaisia, jotka miellyttivät enemmän
kuin  sanoin osaan kuvata. Tämmöisestä muistamisesta tulee uskomattoman mukava mieli.
 
Our son-in-law brought me a nice surprise from his journey to Holland. A beautiful box with lovely "miniature chocolate houses" . In the middle there is a fridge magnet.

 
Kaunis rasia suklaata ja missä kääreissä - ihastuttavan pieniä taloja vaikka tauluiksi!
Keskimmäinen talo on jääkaappimagneetti, josta taatusti tulee johonkin boxiin jotakin.
Siinä lukee Bike Rental.Eihän näitä voi syödäkään (paitsi tulee varmaan maistelluksi,
ihan vaan hiukan). - Tästä sen näkee, zoomaustaito tarttuu!
 
This is an obvious proof of the fact that the ability of  zooming miniatures does not
mean that one should have a dolls house of his/her own.  
It is enough that mother-in-law has!
 
Tytärkin piipahti innoissaan - suklaamunan ilmiselvissä varaslähtösyömingeissä oli
löytynyt jotain, joka hänen mielestään oli jotain muuta kuin mitä kuvan mukaan olisi tarkoitus.
 
My daughter also came to see me. She had obviously opened  (eaten) Easter chocolate
eggs (too early) and found something that I  would like.

 
Ihan täydellisiä Hot Doggeja - sämpyläosa pitää vaan maalata ja laittaa "koira"
voipaperiin - vihreät "nakit" pitää varmasti maalata. Ei niitä voi muuten tarjolle pistää,
pilaantuneilta ihan näyttävät.
 
So for me, this will not be a snake. They will turn out to be  perfect hot dogs
- only that I have to paint the bread - maybe also the
green "sausages" must be painted to look a bit more normal ;)

tiistai 26. maaliskuuta 2013

Pääsiäissiivousta - Easter decoration

Pitsilinnan Pankinjohtajan ja Rouvan kotona on katettu perinteiset Pääsiäisenaluskahvit. Paljoa muuta ei kipeällä kädellä kannata yrittää. Heti  rikkoontui yksi aarre, lasinen kakkuvati :(
 
I decided to  put some Easter decoration for the Bank Director hand his wife´s apartment.
That will be approximately all for my Dolls House Easter due to my poor right arm function.

Pitsilinnan Pankinjohtajan ja Rouvansa kattausta. Paikalle on ilmaantunut pikku kissakin,
 en vielä ole varma, jääkö se tänne, nimetönkin on, raukka parka (nimiä saa ehdottaa).
 
 

Pankinjohtajan työhuone on todella siisti - led valo on kokeilussa, ei ole ole kovin miehinen.
 
The Bank Director´s study at the back with one of my led lights (a bit too feminine)

Tällä puolella ollaan hiukan rennommin. Rouvan oma buduaari näkyy taustalla.
 
Here a little more relaxed room. The Bank Direcros´s wife´s room is at the back side of this room.

 
Elävästä elämässä, Pääsiäisen alusajan rutiineihin kuuluu harjoitella Pääsiäisen menu
 kertaalleen ennen H-hetkeä. Sunnuntaina on syöty ja nautittu kahvit jätskin kanssa,
laitettu papiljottia, luettu kirjaa,leikitty Hello Kitty purkilla (pohjaosa hävisi jonnekin) 
ja juotu maitoa. Kaikki ruokailun aikana.
 
From my real life: on Sunday we had a nice supper/early dinner with my daughter
and her three children (13,5, 12 and 1,5 years). You may imagine the speed and
happenings during that cosy situation around out kitchen table.

Lähinnä halusin kokeilla, toimiiko minun blogini suhteen se, että se päivittyisi oikein muiden "Näitä blogeja minä seuraan" -osiossa, jossa olen huomannut jotain kummallista. Tänään muutamien blogeissa on  ollut "viimeinen"  minun postaus Pääsiäismuna-aiheinen, vaikka  maankuulun muotiblogi postaus oli viimeisin. Huomasin asian, kun katselin  Raunistulan kerhon sivuilla olevia kerholaisten linkkejä ja siellä omani käyttäytyi ihan kummallisesti. Kävin siellä muuttamassa asetuksia niin, että siinä ei näy kuin blogien nimet ja kuinka kauan sitten viimeisin on tehty. Minusta se alkoi näyttää oikein ja linkki vei oikeaan juttuun. - Kummallista.  Onko kellään selitystä asiaan eli onko samaa liikkeellä enemmänkin? Voiko face bookin "jakamisella" olla asian kanssa tekemistä?

sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

Uuden blogin avajaiset - Perhaps a new blog?

Ajattelin aloittaa muotiblogin pitämisen. Leivontablogia munkkien kanssa kertaalleen kokeilinkin. Siitä saamani hyvä palaute kannustaa minua tässä muodin aihepiirissä eteenpäin.
Viikonlopun tavoitteeksi oli asetettu uusien farkkujen hankinta. Omieni. Onneksi se on helppoa (ollut jo muutaman vuoden). Meitsör plään oli mennä kauppaan, sanoa merkki ja koko, käydä kassalla ja poistua. Selvä kuin pläkki. Tytärkin tuli seuraksi (ihmettelin innokkuutta). Kaupassa tämä yksinketainen suunnitelma monimutkaistui, sillä myyjätädin mukaan malli oli lopetettu, oooonneksi on uusi malli, hiiiiukan eri värinen,  hiiiiukan eri mitoitus ) - siis  s o v i t u s k o p p i i n .

                                             

 Takin alla ihan trendikäs   eihän-minua-kukaan-takin-läpi-näe-haen-vaan-ne-farkut  -asu (ylh).
Jokanaisen kikka kuutonen, senhän kaikki tietää.  Naistenlehdissä Sarah, mikä liekin TV-sarjasta tuttu muoti-ikoni, hämmästyttää lukijoitaan rennoilla postinhakuasuillaan, ilman meikkiäkin vielä.
                                       Oikealla kuvassa uudet farkut.
                                                                                     

Mitä näille pitkille lahkeille tehdään? Mietin hetken kopissa, mutta päätän sitten pestä heti kotiin tultua. Sehän on  tuttu, kutistava (joskus värjääväkin) ilmiö. Ongelmaksi voi sen perään muodostua sovittaessa sangen sopivana tuntunut vyötärö.

Kahta paria sovitettuani aloin kiskoa omia vaatteita takaisin. Tosin en päässyt yhtä lahjetta edemmäs, kun kuulin tyttären iloisen ja kannustavan toteamuksen, "Tämä on nyt se hame, josta kerran jo sinulle mainitsin, nyt kokeilet tätä"

Että  ihan seksintappajat jalassa...                                      




                  ... ja eri paria tietysti, kuka niitä katselisi farkkujen noutomatkalla? Lohdutuksena hintalappu 30% pienempi kuin alkuperäinen. Materiaali aitoa polyesterisilkkiä. Sekin vielä.

Ylävartalosta puhumattakaan. Mitä siinä ihmettelette? Onko teillä aina rintaliivit päällä, kun kotiasussa lähdette hakemaan ( = n o u t a m a a n  vaan tosta nopeasti) farkut kaupasta?

    

Entäs nuo talvikauden jäljiltä, kynityn kanan, ei minkään väriset allit. "Ihan helppoa", sanoi Tytär jälkeen, "Tarvitaan vaan polvisukat (samaa paria,oma huom). Niistä leikataan kärki irti ja sujautetaan loput käsivarteen, kyllä tulee väriä ja pinta siliää" (taitoluistelussakin nähty, decolteessa, oma huom).  "Kun oikein etsii, niin löytää kauniin sävynkin sukkiin", neuvoo jälkikasvu. Lopuista, kärkipaloista, voi kuulema tehdä vaikka nukkekodin tyynyjen sisäpusseja (vuoden 2013 Niksipirkkapalkinto tuli tästä). - Tytär on syvällä  äitinsä harrastuksessa. Ja tykkää shoppailla.


  Kun sovitusessio on ohi, kannattaa ottaa pipo päästä. Sekin tietysti Mieshenkilön, kun oma unohtui toisella kauppareissulla jonnekin. Niiden nahkakäsineiden lisäksi. Hiukset on tämän jälkeen ihan kiinni päässä, vartalo (tuskan) hiessä. Paljon odotettu yhteinen kahvihetki tyttären kanssa saa jäädä. 
"Minkä kanssa minä nyt sitten näitä käytän", kysyn voipuneena intoa puhiselvalta tyttäreltä. "No kauniin neuletakin kanssa esimerkiksi".  - ? -  Tyttären mukaantulon perusteet alkavat valjeta!
"Eihän minulla ole tähän sopivaa neuletta".   - ! -  " Niin, ja sopii ne yläosat kauniiden pellavahousujenkin kanssa, sinähän tykkäät pellavasta"  - ? -  "Ei minulla ole sopivaa neuletakkia eikä pellavahousuja".   - !?  -  "Hei haloo, mehän ollaan ostoksilla".

Mahtaisikohan tälle uudelle muotiblogin alulle löytyä kannustusta noin kaupallisessa mielessä? Pitää miettiä. Seuraava ostosreissu pitää sisällään kenkäkatselmuksen, mikä kokemukseni mukaan ei nosta tuskan hikeä pintaan. Toivottavasti kenkäkaupassa ei tarvitse kärsiä siitä hirveästä musiikista, jota vaateliikkeissä soitetaan. Ja lujaa. Vai asioinko minä ikäryhmääni nuoremmille tarkoitetuissa kaupoissa?

lauantai 23. maaliskuuta 2013

Pääsiäisvalmisteluja - Towards Easter

Näköjään onnistuin tuhoamaan yhden Pääsiäispostaukseni, en tajua mitä tapahtui. Kyseessä oli kuitenkin pääsiäismunien vertailuoperaation valmistelu. Tässä alkua eli ostokset
 
I bought some Easter time issues in order to make a scientific study and compare
the Easter eggs with each other

 
Kaupasta hankkimani valmistelu/vertailutarvikkeet. Suklaamunia ja kukkia (kukat sain Tyttäreltä). Keltainen sisus ei minun älylläni/taidoillani avautunut. Apuun tietysti kutsuttiin tyttärenpoika. Diili oli selvä, suklaa pojalle (mummolle vain hiukan), sisuskuori mummolle. Kiinni veti!
Suunnitelma oli, että jokaista saa maistaa (noin puolet munasta kahdelle, liikaa ei maisteltu).
 
I invited my older grandson to do the study with me. The deal was pretty easy, some (not all) chocolate for him, the inside "cube" for me.
 

 
Tässä kaikki avattuna - kaksihenkisen raatimme avaamat munat sisälsivät mitä
ihmeellisimpiä pikkujuttuja.
Here the result - all wide open.
 
 

Tästä ilmaantui tarra ja suklaa oli maito-valkosuklaata, liian makeata omaan suuhuni.
 

 
Hello Kitty avaimenperä? Vai hiuslenksu? (13,5 v mielipide).
Kotelo perinteinen, aika tylsän värinen.
 

Minttusuklaa oli oma suosikki suklaista. Kotelossa on pinnassa
pieni "raidoitus" - uusi koteloilmiö!  "Hyvä roskis", kuului nuoremman tuomarin taholta.

Muumimunassa suklaa ei ollut kummankaan mielestä mistään kotoisin, kotelo
vanhaa tuttua mallia, tosin  ISO.  Muumien ystäville tuo hahmo aika hauska ja 
ohjelappusen mukaan niitä voi kerätä.
 
 
Spaidermään piti sisällään ehdottomasti kiinnostavimman kotelon, molemmista
päistä aukeavan. "Tynnyri", oli tuomariston toisen jäsenen arvio.  Sisältä löytynyt
kokokuvioinen Hämäkäkkimies -seinälaatta ei sekään huono ollut.
 Menee Pitsilinnan K-kauppiaan perheen pojan huoneeseen hetimiten.
 
 
              Ihan omaa luokkaansa  suklaan ja etenkin tuon sisuslelun kuoren suhteen oli tämä:

Suklaa oli kuuluisan sinisen valmistajan - se selittikin, että maistui tutulta ja myös hyvältä.
 
Keksin heti uusiokäytön: tulevissa näyttelyissä ja messuissa arvotavarat, kuten tämä
 Marian Aku Ankka säilyy siistinä eikä häviä:
 
 
Lopuksi pelasimme, eli kuten olen aiemminkin todennut, en tee näistä "tiikerin" pikareista
 kakkukupuja, vaan käytän niitä alkuperäisessä tarkoituksessa (toistaiseksi).
 

 
 

 Keittimme session päätteeksi hyvät kahvit ja murustimme eri suklaalaatuja jäätelön sekaan.
Todella monipuolista Pääsiäismunien hyötykäyttöä!