keskiviikko 6. maaliskuuta 2013

Melkein kuin eläintarhassa - Nearly Animal Farm

"Nyt laitat sen lehden pois ja lähdet kanssani tarkistamaan kiinteistön niitä osia, joissa en itse yksin  näissä olosuhteissa voi liikkua", totesi Villa Charlotten Rouva tomerasti ja riuhtaisi Herran päivän aviisin sivupöydälle. "Olen saanut luottettavalta taholta vihjeen, että arvotalomme kivijalassa harrastetaan eläintenpitoa", lisäsi ja tempaisi Herran mukaansa sellaisella vauhdilla, että siihen ei rauhallisella miehellä sanomista ollut. Tajutessaan että kulku vei kohti kivijalan korttelikapakkaa, oli Herralla ilmeessä pitämistä. Rouvahan siellä tavan takaa kävi dekoreemassa, eikä  aiemmin ollut turvamiestä tarvinnut.
"Mitä sinä nyt oikein tarkoitat",  sanoi kun avasivat Huikka ja Kulauksen ovea.

 
"Valot päälle ja HETI", kuului Rouvan suunnalta tavanomaista säyseämmin, vaikka sävy
käskevä olikin.  Leppoisa puheensorina pysähtyi kuin seinään. "KATSO NYT, mikä tuolla on", osoitti Rouva ja kerrankin jäi Herran selän taakse piiloon. Herra ei heti tilannetta tajunnut, mutta
 
                                     

kun valot sitten saatiin päälle, oli tilanne selkeä. "Shehän on Nipa, josh saan eshitellä", ehti Tane selvittää. "Otin Nipan mukaan onnea tuomaan, meillä kun on biljarditurnaush", lisäsi ja nosti toista kulmakarvaasa Baarin isännälle lisänäkäräisen saadakseen. "Nipan herkkua on pintahiivaolut", uskalsi miekkonen mukamas leikkisästi lisätä, vaikka näki Rouvan keräävän kiukkuaan. "TÄMÄ EI OLE ELÄINTARHA, TUO HIRVIÖ ON POISTETTAVA HETI", kuului jo entiseen tapaan. "Aikaa on tasan 15 sekuntia, ja sitten keskustelen Tanen ja Baarin Isännän kanssa erikseen. -Ei taida hygieniapassin tiedot olla hallussa, vai mitä", lisäsi myrkyllisesti ja veti Herran mukanaan seuraavaksi tarkistettavaan tilaan.

 
"Eikösh pojat ollutkin Rouva taash hurjalla päällä", kysyi Tane Baarin Isännältä ja Opiskelijanuorukaiselta, kun Rouva pyörähti kannoiltaan jatkamaan partiotaan. "Kyllä minä nyt ennustan Tane, että tilanne vielä pahenee", ennusti jälkimmäinen, kun tajusi, että tarkastus jatkui  autotallia kohti. Kapakan kantakäövijöiden rauha oli mennyttä, Nipa menetti oluensa ja nimikkotuolinsa...
  
 
"Seuraavaksi katsomme autotalliin, olen varma, että sielläkin on jotain, sen verran outoa rapinaa
olen kuullut kodinhoitohuoneeseen", päätti Rouva ja tönäisi Herran autotalliin ennen itseään.
 
 
"ENKÖ MINÄ TÄMÄNKIN TIENNYT",  totesi kun katseli Herran harrasteautotilaa. "Talli on  siivottava ja tavaroille on keksittävä paikkansa", määräsi. "JA TUOLLA SE ON", osoitti Rouva inho äänesssään, "SE ON HIIRI - onko tuo nyt sitten Nipan veli, sisko vai mikä... JA LAUTASELLA PALA PARASTA GOUDAA", lisäsi ja katsoi syyttävän kysyvän toteavasti Herraan päin.

 
Ei ollut selittämistä Herralla. "Sen nyt tajuaa hölmökin, kun Rouva suuttuu",
mietti mielessään ja lupasi järjestää räpsät autotallille. Soitti Huikka ja Kulaukseen siitä paikasta ja raportoi Tanelle asiasta, joka suri lemmikkiensä, Nipan ja tämän sisaren Nupan kohtaloa. "Kyllä minä nupat näytän", mutisi Rouva suupielestään, "Tämä koko kivíjalka on tutkittava perinpohjin,  mahdollisuus pikkunipojen ja napojen olemassaoloon on ERITTÄIN suuri, kun näistä tuholaisista on kyse. Perussiivous tehdään huomenna ja minä valvon asiaa henkilökohtaisesti", lisäsi vielä olan yli, kun oli suuntaamassaa Pitsilinnan kiinteistön varastoa kohti.
Jo tuli Taneen liikettä, vaikka muutama näkäräinen koordinaatiota jo haittasikin.
Pitsilinnan kellarissa oli tilanne vielä pahempi...
 
 
"JA TÄMÄKIN MINUN PITÄÄ VIELÄ LÖYTÄÄ", kuului jäätävästi. "Näiden SIKOJEN
on häivyttävä välittömästi, niistä muodostuva ominaishaju karkoittaa minun Antiikki Liike
Aito ja Kallis asiakkaita", lisäsi. "Ja mitä ajattelevat Galleria Bastetin vieraat, tästä minun pitää heti soittaa galleristi Judith af Nådendahl-Åbolle" , jatkoi ja otti Nokian viimeistä versiota olevan kapulan käteensä. - "Tanella on sitten aikaa tasan tunti näiden poistamiseen tai  me sanomme vuokrasuhteen irti, jokin tolkku pitää olla sentään". Siihen ei Herrakaan paljoa voinut lisätä, sillä vaimonsa tuntien vauhti oli nyt sellainen, että paljon odotettu tonnikalapiirakka iltapalaksi jäisi saamatta. "Nyt minun on tarkistettava Liikkeen tila ja sinä tulet mukaan. Ja Tane ottaa nuo eläimet ja vie vaikka minne, täällä ne eivät voi olla enää. Piste."
 

 
 
Suoritetussa tarkastuksessa ei onneksi eläinten hajua kummempaa löydetty.
 
Kotiin palatessaan Rouva yllätti miehensä lopullisesti: "Olen tässä  nyt miettinyt ja päättänyt liittyä Face Bookiin. Kyllä se on nykypäivää ja minun pitää pysyä ajan hermolla esimerkiksi Liikkeen edellyttämän mainonnan ja verkostoitumisen vuoksi". Herra puisteli päätään ja yritti selostaa, "Mitä sinä nyt, eihän sinulla ole konettaan". Rouva tuhahti, "Kyllä niitä koneita riittää ja tilankin olen jo päättänyt", lisäsi. "Meillähän on hyvä työhuone sitä varten, sinä voit tehtä Tehtaan töitä työpaikallasi ja minä otan tämä huoneen omiin tarkoituksiini. Hiukan pitää kalustaa uudelleen, kone tuonne pöydälle ja jotain pientä muuta", totesi kun veti Herran Villa Charlotten yläkerran työhuoneeseen.
 

 
Siinä sitten pariskunta (oikeammin Rouva) laati suunnitelmia siitä, miten tästä Herran
arvostamasta työtilasta muodotuisi Rouvan Face Book huone. Illan tullen Herra lähti
ulkoiluttamaan koiriaan ja piipahti lohdutuksella Pankinjohtajan kanssa. Kummasti oli
Huikka ja Kulaus hiljentynyt, ei Nipaa, ei Tanea.
Miten ihmeessä Rouvan saisi luopumaan tuosta hankkeestaan?

3 kommenttia:

  1. Jopas on rouva siellä taas toimessaan! Mutta tulihan valmistakin;)

    VastaaPoista
  2. Hienoja roomboxeja! Otatko yhteyttä, jos vielä olet kiinnostunut koirasta (mirelkorhonen(ät)gmail(piste)com)

    VastaaPoista
  3. Jospa saisi jotenkin pikkuisen tartutettua rouvan tomeruutta tännekin päin :)

    Kiitos mukavasta hetkestä!

    VastaaPoista