sunnuntai 23. joulukuuta 2012

Luukku 23

Vain yksi yö jouluun. Aikuisena ei joulua odota niin kauhean kiihkeästi, paitsi sen osalta, että onnistuuko kinkku (paistopäivä tänään) ja tuliko perunaloorasta tarpeeksi imelää (valmistettu eilen, suolaa puuttui). Onkohan aikuisella nukkekotiharrastajalla kyse siitä, että se keksii kalenterivaihtoja? Joulu on silloin joka päivä ja aaton odotus jäää vähemmälle? Voi olla - tänään kun pakettini aamulla heti ensitoimeksi hampaiden pesun jälkeen avasin, jäin vain ihastuksesta ihmetellen istumaan paikalleni.
Hienot vanhanaikaiset vaunut - Leskirouva Pitsilinnassa lykkii näissä Tyttären
 PikkuSiskoa, kun tämä on mummolassa.
 
Oli varmaan näiden valmistaja miettinyt etukäteen, että pitäähän vaunuissa olla liinavaatteetkin. Nehän tulivat jo taannoin (ja siirtyivät PikkuSiskon kehtoon, josta ne heti kävin ottamassa pois).

Eikös ole soma? Ja tuo pikkupitsikin tuossa vaunun kuomun yläreunassa. Pyörätkin pyörivät. Uskoakseni minun on kiittäminen kerhomme Tuulaa tästä.
 Ihana joululahja Leskirouvan aarteiden joukkoon!

2 kommenttia:

  1. Kauniit kuin mitkä, hienon hieno aatonaaton lahja.

    VastaaPoista
  2. Upeat vaunut ja niin kauniisti viimeistelty.

    VastaaPoista