Vanhan talon muodonmuutos - Mummolan jouluvalmistelut ovat alkaneet

Tässä talossa asuu Mummo. Mummo arvostaa perinteitä ja hänen mielestään joulukuusi saa olla esillä vaikka jo marraskuun lopusta alkaen. Mummo pitää puuhailusta. Päivät kuluvat mukavasti, kun on tekemistä. Niinpä hän päätti aloittaa joulun mahdollisimman aikaisin. On siis joulukoristelun aika. Perinnepuuro ja piparit ovat valmistumassa. Niitä ehditään tehdä ja nauttia monta kertaa ennen aattoa.

Mummolan jouluvalmisteluja voi nähdä  Turussa oman pitkäaikaisen kampaajani Helin liikkeessä 

Ennen

Tämä talo tuli elämääni vuonna 2018. Alkujaan löytötalossa ei ollut takaseinää. Pinnat ovat tässä jo ”esillä” eli vanhat maalikerrokset ja tapetit on poistettu. Talon historiaa en tiedä. Se on löytötalo, johon törmäsin vuonan 2018 (ennen korona-aikaa). Eikä talo heti ollut minun. Jouduin odottamaan, että sen itselleen saanut luopui hankkeesta. Talo oli huonossa kunnossa. Portaat ovat metallia, hivenen suuret 1:12 mittakaavaan, mutta tiesin heti ne nähdessäni, että tästä talosta tulee minun taloni… Runko oli melkoisen pahassa jamassa.  Metalliset portaat lumosivat minut heti. Ne ovat talon takaosassa.

 Selvästi näkyy, että takaseinä on ollut joskus paikoillaan. - Mihin lie joutunut?

Tässä ei vielä ole puhkottu yläkerran huoneisiin ikkunoita.

Mielessäni näen papan, joka on sen rakkaudella lapsenlapsilleen tehnyt. Talosta puuttui takaseinä ja ikkunoita oli vain alakerran huoneissa. Talon alla on selvät merkit siitä, että se on seissyt omilla jaloillaan. Katon takaosan räystästä ei ollut (eikä tullut). Päättelin sen johtuvan siitä, että talo on saatu siten mahdollisimman lähelle seinää. Talon on 1:12 kokoa  -  Leveys 65 cm (kattoleveys) - Korkeus  54 cm (harjakorkeus)- Syvyys  28 cm

Talossa ei takana ole räystästä  (takaseinä siis oikealla). Näin on talo saatu aikoinaan mahdollisimman lähelle seinää. Näin luulen. Tässä jo puhkottu yläkertaan ikkunat.

Tässä kuvassa on jo aika lailla ehditty tehdä hommia. Katto, laittia ja tapetit paikoillaan ja uusi takaseinä samoin. Uudet ikkuna-aukot yläkertaan on puhkottu.   Yläkerran sisäkatto on tilaustyönä tehty. Meillä kotona on samanlaiset katot (kerrostalo v 1953). Yläaulan oma lempparini on ikkunan edessä olevat ”Artekin Bellit”, jotka taitava nukkekotikerhokaverini minulle messinkitangosta sorvasi. Jaksan istua ja tuijotella niitä ihan loputtomasti.  Takaseinään tuli  korkea porrasikkuna. Tykkään siitä ”Ihan sikana”, niin kuin nuoriso sanoo.

Kapean eteisen ja pitkään miettimäni WC:n ratkaisin siten, että eteisen takaseinällä on ovi, josta mennään WC:hen. Oikeasti ovi ei aukea.

Keittiö on pieni ja siellä on vanha puuhella ja sen rinnalla sähköliesi. 

Joulukoristeet on otettu esille. Mummon mielestä niitä pitää olla paljon.

Meet and greet Mummo

 Mummo on merkkitietoinen – Marimekon Iloinen -mekko on hänen lempiasunsa. Mummon on valmistanut nukketaitelija Päivi Varis. Mummo on ensimmäinen varsinainen nukkehahmoni.

Remontin jälkeen olo on mahtava

Remonttiin liittyi takaseinän valmistaminen ja sen ihana korkea ja kapea porrasikkuna, yläkerran ikkuna-aukkojen puhkominen, ovien ja ikkunoiden karmien ja ikkunoiden valmistaminen. Ikkunalasina on piirtoheitinkalvoa. Kaikki pinnat sisältä ja päältä hiottiin ties kuinka monta kertaa, pohjamaalattiin ja sisäpinnat tapetoitiin. Käytin niissä elävän elämän tapetteja.

 Huonekaluista osa on itse tekemiäni:

 Keittiö: puuhella, sähköliesi, tiskikaappi, viisto yläkaappi

Alakerran aula: ruokapöytä (nukkekotikerholla valmistettu)

Yläkerran aula: Porin Matti ja pieni käsitöiden säilytykseen tarkoitettu kannellinen ”palli”

Makuuhuone: sänky

 Muita kalusteita ja esim. valaisimia ja tarvikkeita olen hankkinut nukkekotimarkkinoilta ja suoraan tuntemiltani nukkekotitaitureilta. Kaikkia en tässä erikseen mainitse. Sähköistyksessä minua on auttanut veljeni. Sähköt toimivat kaukosäätimellä ja voin valita milloin mikäkin valo palaa. Tarkimmat sahaukset ja maalausteippaukset teki puolisoni. Lattialaudat ovat Bilteman maalinsekoitustikkuja.

Tontut ovat perinnepiirissä

Yläkerran makuuhuone

Jätteiden lajittelu on kunnossa.

Kiitos Helille ja 11. Hetki että Mummola pääsi esille kampaamon ikkunaan! 

Mukavaa joulunodotusta!

Ja kiitos teille kaikille taitaville kanssaharrastajille. Tein päätöksen, että en nimeä tekijöitä täällä, koska en muista kaikkia. Useat pienet aarteet ovat vuosia odottaneet esille pääsyä. 

Joulu on jo ovella

Oma pieni jouluikkunasomistukseni Kuinka monta yötä jouluun pääsi Turussa Ispoisten sivuapteekin ikkunaan. Esillä on tonttuja tupa, joka on tehty kynttilälyhtyyn. Sen vierellä on joulutori. Lisäksi mukana on Nils Nikkari, joulupajaa pyörittävä ystävällinen hiiri.

Joulutorilla myydään havupalloja ja kransseja.

Ihan pienimmille on aidattu oma alue.

Torilta on pääsy Toriparkkiin.

Nils Nikkari rakentaa nukkekoteja.

Tässä on runkona metallinen seinälle laitettava "hylly", johon laitoin aaltopahvia taustalle.

Nils Nikkari on ollut mukana Raunistulan nukkekotikerhon joulusomistuksessa muutama vuosi sitten.

Tonttujen tupa eli lyhty on toiminut joulukoristeena kotonamme jo vuosia. En ole hennonnut purkaa,  ja niinpä siitä on toivottavasti iloa apteekissa asioiville ja tietysti kenelle vaan ohi kulkevalle. Viime vuonna tämä kokonaisuus oli esillä oman kampaajani ikkunassa.

Mukavaa joulunodotusta!

Halloween vavisuttaa

 Kyllä tässä nyt kestämistä taas, totesi Villa Charlotten Rouva. Arvaan, että on ollut se Tane asialla.

Puolisonsa oli tavan mukaan tullut keittiöön suorittamaan illan tarjoilun koemaistamista. Taitaa olla turha toivo, sillä vaimokulta oli tyrmistyneenä unohtanut kattaa keittiöön kahvikupit.

KUULITKO SINÄ, sanoi Rouva ponnekkaasti ja veti miestään hihasta talon ulko-ovelle.

Katso nyt! Minun arvokiinteistöni pihalla on - MIKÄ - siellä on m o o t t o r i p y ö r ä. Ja mikä siinä istuu? Sano minulle mikä siinä istuu?

NÄETKÖ SINÄ? 

Tämän pahemmaksi ei tilanne voi tulla, totesi Herra ja muisteli  kaihoten keittiön pöytää, jossa oli sangen herkullinen koemaistatusasetelma. Mutta ei kahvia.

Nyt on parasta hoitaa tilanne "kotiin", totesi Herra mielessään. 

Kuulehan nyt vaimokulta, mitäpä jos minä menisin etsimään Tanen ja pyytäisin häntä hoitamaan tuon moottoripyörän vaikka Huikka ja Kulauksen edustalle. Siellähän on järjesteillä perinteinen Halloween-ilta ja siihen varmaan Tanekin on tuon tarkoittanut. Otan Töpsyn ja Tapsun samalla mukaani, saavat ulkoilla.

Lähti siitä sitten niiltä seisoviltaan hoitamaan asiaa. Soitti samalla ystävälleen Pankinjohtajalle pyytäen tätä mukaan happihyppelylle.

Tietäähän sen, mitä sitten tapahtui. Huikka ja Kulauksen järjestelyjen äänet kuuluivat ulos asti. Varmuudeksi päätettiin mennä sisälle Tanea etsimään. 

Täällähän on dekoreeraus jo liki valmista, totesivat ja etenivät määrätietoisesti baaritiskiä kohti. Siellähän se Tanekin oli. Näytti jo rentoutuneen päivän touhuista. Ilahtui Herran ja Pankinjohtajan saapumisesta niin, että kohotti kulmakarvojaan lisäjuomaa saadakseen. Siinä sitten neuvoa-antavien äärellä saatiin sovituksi myös moottoripyörän siirtämisestä.

Sillä välin kotona Villa Charlotten Rouvakin ehti rauhoittua ja katseli tyytyväisenä Halloween-kattaustaan. Rouva ei Halloweenistä perusta ja niinpä pöytä onkin aistikkaasti katettu. Illalla saadaan vieraat. Ja nyt menen keittämään mieskullalle hyvät esimaistelukahvit.

Joulun taikaa

Istuttiin miehissä Huikka ja Kulauksen tiskillä. Paikalla olivat tietysti Tane, Pankinjohtaja, Tehtaanjohtaja, K-Kauppias, Baarinisäntä ja hanoja säätävä Opiskelijanuorukainen. Vilahti paikalla myös Kondiittori, joka järjesteli tämän mutkattoman korttelikapakan (Villa Charlotten Rouvan mielestä kortteliravintolan) vitriinejä. Arkkitehti oli mukana Ipadin etäyhteydellä, koska lonkka oli niin hankala, että ei lähtenyt mukaan paikan päälle.

-Nyt on pojat toshi kyseessä, painotti Tane. - Villa Charlotten Rouva liukastui eilen shiivouksen vaativissa toimenpiteishä eikä pysty organishoimaan joulua niin kuin aina on tehnyt.

Tehtaanjohtaja oli täysin alamaissa, kun vaimokulta oli eilen pihalla liukastunut.  Kylkiluuvamma esti tämän energiapakkauksen touhut, mistä hän itse oli enemmän kuin pahoillaan. Kulmakarvojaan kohottamalla näkäräisen saatuaan Tane ojensi jalon juoman johtajalle ja sanoi tyylilleen sopivan mahtavasti: - Kyllä me miehet nyt tartumme ohjakshiin ja luomme joulumielen Rouvalle, joka on aina meille joulua järjeshtänyt.

Niinpä hetken päästä alkoi suunnitelma olla valmiina. Aatonaaton perinnetapahtuma likeisen Pitsilinnan asukkaille toteutetaan sittenkin!

- Minä haen grillin vanhalta tuvalta ja pengon Tehtaan varashtoista jouluvalot, lupasi Tane ja puki takin päälleen. K-kauppias lupasi grillimakkarat ja lisäksi vakuutti Tehtaanjohtajalle, että ruokatarvikelähetys toimitetaan ovelle asti. Rouvan ei tarvitse muuta kuin tilata verkkomyynnistä. - Vielä ehtii, lohdutti kauppias ja kiiruhti takaisin kauppaansa, jossa joulukiireet painoivat päälle.

Etäyhteden päässä oleva Arkkitehti lupasi Rouvalle ylimääräisen rollaattorinsa ja lisäsi, että laittaa mukaan isoäitinsä perintönä saadun, kauniin virkatun hartialiinan lämpöä tuomaan.

-Katsokaash pojat, mitä keksin, iloitsi Tane. Mukanaan oli paitsi tähtivalot ja grilli, myös puu. -Nyt on niin, että kuushta en enää löytänyt, mutta olen hyvin tietoinen, että nyt on muotia ripustaa korishteet puihin. Eikösh ole hieno?

-Kyllä minä autan sitten siivouksen loppuun, huikkasi Kondiittori, ja voin samalla valmistaa Rouvan joulupöydän. Lähti siitä samasta tamppaamaan mattoja, mikä työ oli eilen jäänyt tekemättä. -Olipahan matot ehtineet hyvin tuulettua, tuumi kun aloittti työn, jossa ei kauaa aika mennyt.

-Minä voin koordinoida Villa Charlotten pihavalot, lupasi Pankinjohtaja. Pyysi samalla Tehtaanjohtajaa parikseen ja siitäkös johtajan ilme kirkastui. Nimittän vaimokullan tärkeä jouluperinne on vuosia ollut pihan tonttumajan pystytys ja koristelu.

Näin soljuivat miehiset järjestelyt. Kun kaikki oli valmiina, makkarat grillillä ja koristeet esillä, saatettiin Villa Charlotten Rouva paikalle. Rollaattorin kanssa hän selvisi hyvin oman arvokiinteistönsä kivijalassa olevaan kortteliravintolaan.  Hiukan katseli ensin tapansa mukaan kriittisesti tilannetta. Halloweenin jäljiltä baaritiskillä oli vielä outo ilmestys. Huomasi sitten kyyneltyvänsä. 

-No mitä tuumit kultaseni, kysyi Villa Charlotten isäntä vaimokullaltaan, joka sai makkaran voipaperiin käärittynä. Sinappi oli väkevää ja hyvää. 

-Kyllä minun pitää nyt sanoa, että tämä joulu jää mieleen. Että näin olette nähneet vaivaa ja kaikki on niin kaunista (katseli ympärilleen ja huomasi hyväksyvänsä jopa joulupuun).

-Onhan ystävällisyys ja toisten huomiointi parasta maailmassa, lisäsi. Pyydätkö Baarinisännältä minulle glögiä, tällä kertaa saa olla hiukan terästetty. 

Olikin hyvä juoma se.

Näin soljui aatonaatto. Laulettiin yhdessä, juteltiin ja nautittiin ystävien läsnäolosta.

                                                     Hyvää joulua!

Joulupostia ja siivousta

 VIlla Charlotten Rouva oli tapansa mukaan täysin tohkeissaan tullessaan postireissulta. Kädessään piteli kirjekuorta, jota heilutteli miehelleen.

-Katso, mitä meille on tullut. Kirje suuresti arvostamaltani Eevert Taavitsaiselta! Voi hyvänen aika, nyt minun pitää istua. Kaadatko minulle kahvia, kun näköjään sitä olet valmistanut. Minun pitää keskittyä tähän.

Tämän mukavan kirjeyllätyksen sain Mare Kinaselta eli Eevert Taavitsaisen hahmon kehittäjältä.

Eevertillä on monena vuonna ollut blogissa viehko joulukalenteri. Tänä vuonna sitä voi seurata Instagramissa.

- Katsopa nyt, miten hienoja nämä puiset pikkuenkelit ja tuo seimi ovat, tohkotti Rouva. -Minulla kehittyi nyt heti ajatus minne tuon seimen laitan. Minun pitää saada siihen apua. Herra hätkähti. Ei kai vaan tarvitse lähteä mitään poraamaan, kahvihetki rikkoontui samantien.

-Mutta ensin pitää siivota. Matto odottaa tamppausta pihalla. Oletko sinä nyt huolehtinut siitä? Ei vastausta. 

-KUULETKO SINÄ, korotti ääntään eteisessä. Siihen ei reaktiota tullut. Päätti siten samalla hoitaa itse asian. - Eihän se joulu tule ilman kunnon siivousta ja vielä pitää ehtiä laittaa jäälyhdytkin tulemaan.

Astui portailta pihalle koticrocseissaan, kaunis lumi liennytti mieltä. Terassin kuusikin on niin kaunis, mietti mielessään.

Mutta kuinkas sitten kävikään?

Jatkuu...

Ihan viittä vaille joulukampaus

- Kyllä on on ihan viittä vaille, että minä romahdan, totesi Villa Charlotten Rouva, kun katseli itseään peilistä.  -Minun pitää päästä kampaajalle, joulu tulossa ja kaikki. Huikka ja Kulauksen perinteinen joulualustilaisuuskin on käsillä.

-KUULETKO SINÄ, korotti ääntään puolison huomiota saadakseen. Tämä rauhaa ja homeostsaassia arvosta miespolo kurkki mieluummin keittiön suuntaan,  josta tuli Kondiittorin leipomien joulutorttujen kutsuva tuoksu.

-Mitä nyt, päätti kuitenkin kysyä. Totesi, että viisainta olla ainakin kuuntelevinaan, vaikka mieli teki joulutorttuja enemmän kuin mitään muuta.

-Tarvitsen kyydin kaupungille, siellä on avattuu uusi kampaamo ja olen sieltä varannut ajan. Nyt on jo kiire, tohkotti mennessään eteiseen.

Uusi kampaamo on nimeltään Ihan viittä vaille. Kooltaan tämä seinäke on 17 cm x17 cm ja korkeus on 22 cm. Valmistin sen omalla kampaajalleni joulunodotuksen iloksi.

Niinpä lähdettiin. 

-Tämähän on ihan win-win  -tilanne, totesi Tehtaanjohta mielissään. Keskustasssa saakin mukavasti aikaa kulutettua, kun  vaimokulta pitää myös parin tunnin jälkeen hakea kotiin. Iloisena hän jätti autonsa toriparkkiin ja suuntasin askeleet kirjakauppaan. Ties vaikka löytyisi lahja vaimokullalle, mietti mennessään.

Eipä tiennyt Rouva, mitä avajaisviikon tarjouksessa olisi. Kun väriaine vaikutti, toi liikkeenharjoittajatar juustoleivän ja mansikan huumaavaa tuoksua tulvivan drinksun. Mahtoiko tuoda peräti kaksi, pakko miettiä, kun Rouvan poskien punerrusta kotimatkalla tarkasteltiin.

-Kyllä olikin mukava tämä uushi kampaamo, totesi Rouva tyytyväisenä, kun astui autoon. Katsoi samalla auton peilistä uutta hiuksistoaan ja oli tyytyväinen. Nyt pääshemme kotiin, keitämme hyvät kahvit, sanoi ja suikkasi suukon miehensä poskelle.

Herra ajoi tyytyväisenä, eikä kummemmin vaimokullan mielialaa kommentoinut. Kuvauksesta päätellen avajaistarjouksen mansikkajuoma oli sisältänyt muutakin kuin mansikkaa.

Siitä viis, sillä odotettavissa oli kuin olikin kahvin kanssa aamulla leivotut joulutortut.

Niin soljui mukavasti tämä iltapäivä. Rouva soitti vielä ystävilleen Galleristille ja Pankinjohtajan vaimolle kertoakseen vaikutelmansa uudesta kampaamosta. Päättivät vielä sitten illemmalla mennä laskemaan Huikka ja Kulauksen ulkopenkit, sillä joulunalustilaisuus olisi jo ihan kohta,

Ihan viittä vaille -kampaamon logo syntyi yhteistyössä tyttäreni kanssa.

Logosta todetaan lahjakirjassa seuraavasti:

"Four times five" -logosta voi löytää neljä viiden minuutin etäisyyttä: pystyasennossa seisovien saksien saksiosat ovat viittä vaille tasan - ja viittä yli tasan -kohdilla ympyrän malliin havainnollistetussa kellotaulussa. Saksien käsiosat taas ovat viittä vaille - ja viittä yli puoli -asennoissa.  Logon värimaailma on tummanharmaa-valkoinen, kampaamon sisustusmaailmaa mukaillen. Saksien saksiosista muodostuu logon keskelle iso V-kirjain. V niin kuin Viittä vaille. Logo ilmentää nykyajan kiireistä arkea, jossa kampaajan käsiin pääseminen saattaa olla ihan viittä vaille pelastus ruuhkavuosissa elävälle. 

Seinäkkeen sähköpääkeskus

Ihan viitä vaille -kampaamon esikuvalla on yksi seinä "tapetoitu" koivunrungoilla ja koivusta sahatuilla siivuilla (taustalla).  Pieni seinäke löysi paikkansa heti.

Tämän seinäkkeen innoituksen lähteenä oli oma luottokampaajani Heli ja hänen liikkeensä 11. hetki.
Kiitos Heli monivuotisesta yhteistyöstä.

Näillä mietoksin joulunodotukseen!

Kulttuuria koronasta huolimatta

Villa Charlotten Rouva oli  tohinoissaan. Aamun lehdessä oli esillä merkittävä uutinen. Liikkeelle oli päästävä ja heti. Näpylöi kiireesti Pankinjohtajan Rouvan ja Galleristin pikavalintanäppäimiin -  suunnitelma alkoi kehkeytyä. 

Museomestari Artsi Gouda puhdistustyössä

Laittoi kiireesti aamupalan mieskullalleen (kaurapuuroa ja mustikoita) ja hyvää kaupunkisarjan uutuuskahvia. Tänään oli vuorosssa New York, kaapissa odotti Reykjavik. - Kivaa korona-ajan matkustamista, mietti hymyillen. Näillä eväillä selvitään, tuumi, ja kutsui puolison aamupalalle.

-Minulla on tänään asiaa keskustaan, totesi ja lisäsi, sinä voisit laittaa auton valmiiksi lämpimään, että on sitten mukavampi lähteä. Tehtaanjohtaja nautii puurostaan eikä reagoi. Aamun aviisi auki pöydällä ja se vei mielenkiinnon..

-KUULETO SINÄ? LAITA SE AUTO LÄMPIÄMÄÄN.

-Ai minä vai, kysyy miespolo ja ihmettelee tilannetta. -Mihin sinä autoa tarvitset?

-En minä sitä meinaa ajaa, vaan sinä. Kunhan nyt syöt puurosi ja sitten mennään. Nyt on päästävä  museon pihalle. Siellä on tehty ennenkuulumattoman hieno löytö. Galleristi ja Pankinjohtajan Rouva  tulevat mukaan.

-Pihalla aamulla tapasin roskia viedessäni Tanen lumitöissä Huikka ja Kulauksen etupihalla.  Hän tiesi tästä asiasta enemmän kuin lehdestä voi lukea, sillä hän tuntee museomestari Artsi Goudan. - Mitä ikinä se tarkoittaakin, mietti mielessään. Jos on Tanen sukua tai edes hyvä kaveri, ei voi olla kovin luotettava toimija. 

Lastautuivat autoon kaikki kolme touhukasta naista, Tehtaanjohtaja asettautui komennon mukaan kuskiksi - rauhallinen etätyöpäivä meni sen sileän tien. 

-Taitaa museo olla kiinni, totesi kuski hiukan intoa toppuutellen, ei sinne sisään pääse. -Emme me sisälle aiokaan, vastasi vaimonsa napakasti. - Me kurkimme takapihan aidan läpi  sitä ennenkuulumatonta löytöä, josta Tane antoi tarkat vinkit ennen kuin lähti auttamaan kaveriaan paikan päälle. Kuulema on vielä lisäksi ilkivaltaakin tehty.

Aidan takaa näkyi museomestari puuhissaan. Paitsi sensaatiomaista löytöä, oli yöllä todellakin tehty tihutöitä, ja siivous oli aloitettu. APUA VÄTYS graffiti piti poistaa heti.

Innokkaat naiset kurkkivat minkä ehtivät. Eivät olleet ainoat paikalle kiirehtineet. Löydön ikää ei oltu vielä ehditty selvittää...

-Sinä voit kultaseni ajaa takaisin niihin etätöihisi, me jäämme tänne. Kurkistamme, olisiko museon kahvila auki vielä ennen kuin kaikki ravintolat uusien koronaohjeistusten vuoksi suljetaan. Jos on jo kiinni, kävelemme tässä kauniissa kevätsäässä takaisin ja juomme omalla terasillamme kahvit. Onneksi on se lämpölamppu. Tanen mukaan olisi tiedossa pystykahvit Artsin varaston keittiöpisteessä, mutta siihen me emme voi suostua...

Artsi Goudan varaston keittiöpiste.

*******

Oma  harrastekerhoni, Raunistulan nukkekotikerho viettää 10-vuotisjuhlavuottaan. Sen kunniaksi valmistimme MOUSEUM -näyttelyn, 

Näyttelymme on esillä 2.1.2022 asti. Voit piipahtaa kerhon sivustolla, siellä on kuvia Mouseumista.

http://raunistulasta.blogspot.com

 

Kannattaa seurata museon www-sivuja aukiolon varmistamiseksi. 

https://www.aboavetusarsnova.fi/fi/nayttelyt/mouseum-raunistulan-nukkekotikerho-10-vuotta

                                          Tapaamisiin - pysytään terveinä!