Omatoimiyllätys

Aina joskus onnistaa: kerhokassin raivaus tuotti iloisen yllätyksen!

Joulusiivous ulottui myös kerhokassiin: sieltä löytyi aikamoiset aarteet. Patteri, kengät, kakkulapio..

 ...herkullista leipää, seinäkello melkein valmiina. keijukaisen kasvomallit

Kyllä kelpaa!

Luukku 25 - Joulun ihmeelliset paketit

Joulun parasta osaa tässä: Annen kanssa vaihtamani Luukku nro 24 on avattu.

                                                 Luukku oli hieno - kaikkea tarpeellista!

 Ensimmäiset kaksi avasin  jo aattoaamuna:

ja nämä sitten niin, että käytin avaamiseen yhteensä 18 tuntia.

 Ihan ohjeen mukaan!

Kiitos Anne!

Luukku 24 - iloa aamusta iltaan

Perinteinen aaton luukku alkaa hahmottua. Vaihdan sen totuttuun tapaan Annen ja Salmen  kanssa - jotkut tietävät Annen  myös Malakoffien  seikkailuista.

Ohjeet olivat vanhaan malliin kutkuttavat ja laittoivat miettimään, miten tässä nyt toimitaankaan...

 Aukaisin heti kaksi ja kello oli 8.00. Loput pitää osata avata niin, että saan kulutettua asiaan 18 tuntia. Taitaa mennä aika myöhään tuon viimeisen kanssa! Peräti huomisen puolelle.
Ensin avatusta kääriytyy kaunis kukkakimppu.
 
Toisesta  nätisti päälystetystä tultikkurasiasta saan kaksi kaunista rasiaa

Hienot

Lisäksi sain yllätyspaketin nukkekotiystävä ja kerhokaveri Pirjalta, jonka kanssa 

jo vaihdoimme luukun nro 21.

 Ohjeen mukaan on odotettava joulurauhan julistukseen asti...

Lisäksi Tonttu kävi tuomasssa herkän paketin nukkekotikollega Kirstiltä, jonka paketissa ei ollut avaamiseen mitään ohjetta. Siispä auki vaan heti aamutuimaan:

Kauniita niinikransseja!

Kerhokaverini Pirja, jonka kanssa vaihdoimme luukun nro 21 yllätti vielä aattopaketilla:

Pirjan yllätyspaketista tuli hieno joulukukka, vieressä Annen komeat perunat.

Kyllä jouluaatto on mukavaa. Tällä ilolla jaksan valmistaa lähisuvulle joulupöydän.

Hyvää joulua blogissani piipahteleville.

Luukku 23 - Siivous kannattaa

Kyllä joulusiivo kannattaa. Tänään löysin kaksi valaisinta.

 Tämän olen saanut yllätyksenä monta vuotta sitten Maijalta jos oikein muistan

 Ja tämän olen ostanut Larissa Vanniselta, myös monta vuotta sitten. Sitä oli myynnissä koottavana kittinä - ja ei kun hankkimaan. Ja kun en itse osannut koota saatikka helmiä pujotella, niin muistaakseni Larissa ne minulle sitten pujotteli. Tänään taistelin asian kanssa aika tovin. Helmipunokset olivat hiukan irroneet ja niitä piti asetella takaisin...

Yksi rivi helmipunosta putosi lattialle ja hävisi sen sileän tien.
Sähköt vielä molempiin ja sitten kattoon.
Huonommin kävi sitten Pitsillinnan Leskirouvan keittiön valaisimen kassa. Tarkkasilmäisimmät huomaavat, mistä on kyse.

Aivan oikein, pikkuinen polttimo (voin vieressä) irtosi johdoistaan. 

Tulee pimeä joulu tähän keittiöön.

Luukku 22 - Arkkitehdin valmisteluja

-Tulee se joulu vähemmälläkin, mietti Arkkitehti, jolla oli edelleen lonkkavaivaa. Puolisokin saapuu vasta aattoaamuna kotiin.

Pöydällä oli joulua tuomassa hyasintteja, enempää ei Arkkitehti esille saanut, kun olivat kaikki koristeet Puolison hallussa, korkealla yläkaapissa.

Aamukahville sentään oli piparikuusi.

Kuusen sentään oli Puoliso tuonut ennen vuoden viimeistä matkaansa, tällä kertaa 

hyvin pelkistetty ja graafinen malli

 Lahjat odottavat aattoa - uusin  pöytä on yllätys Puolisolle. Arkkitehti oli tämän tilannut jo ajoissa, ainut pohdinta liittyi väriin. -Taitaa olla liian vaalea, mietti lonkkasärkynsä keskellä, mutta ehtiihän tuon vaihtaa.

 Toinen yllätys Puolisolle odotta makuuhuoneen sängyn päädyssä - kaksi komeaa tuolia, joiden sijoituksesta varmaan vielä keskustellaan.

-Taidanpa soittaa Villa Charlotten Rouvalle, mietti Arkkitehti. -Jospa hän auttaisi minua miettiämään, miten vielä ennen aattoa pääsisin Kauppahalliin kalat hakemaan.

Näin soljuu aaton odotus.

Swappiluukku 21 - Lämmintä ylle

Tänään on onnenpäivä! Kalenterivaihtopäivä kerhoystävä Pirjan kanssa. Voi mitä paketista tulikaan, kun sen aamuvarhaisella aukaisin.

 Sukissa on selkeästi ns "junasukka" malli - ja miten on tuo kuvio saatu paitaan ja pipoon!

Paketissa oli Suomi Sata -teemaan sopiva saate...

Ja sisältö! Pitsilinnan Arkkitehti kyllä tätä arvostaa. 

Kiitos Pirja ystäväni - olet kaiken keskellä jaksanut tämmöisen paketin kääräistä!

Luukku 20 - Suuri suunnitelma ja ARVONTA!

EDIT: Onnea, arvonta eli random org poimi kaksi kommenttinsa jättänyttä. Eija Lukkari-Määttä ja Armiida - laitan teille viestiä!

Olen jatkoelämäni kannalta tehnyt ratkaiseva päätöksen. Että myynkö vai en?

No en tietenkään. Alan sähköhommiin. Mutta tiedätkö mikä taloistani on kyseessä? Tähän blogin kalenteriluukkuun nro 20 kommentoijien kesken tulee random.org arvonnalla kaksi pikkuyllätystä! Kommentteja voi jättää 23.12.asti ;)

Tämä kuva ei liity asiaan mitenkään. Paitsi että tein Tonttuoven, jossa on pieni katos ja valaistus (vieressä oleva ns sähköpääkeskus pitää sisällään katkaisimella varustetun patteriston).

Luukku 19 - Yhdet vielä ja sitten lasku...

Yhdet vielä ja sitten lasku. niin kuin laulussa sanotaan. Ovia syntyi vielä pari...

 Vahan liiterin ja kellarin hiukan matalampi malli.

Menevät ikään kuin pakettikorttina jouluna.

Nyt on siivottava työpöytä. Joulu tulee ja pöytätilaa tarvitaan!

Luukku 18 - Yllätyspaketti

Sain mieltäni kovasti ilahduttaneen pikkupaketin Päiväkoti Vilskeen tontuilta.

Pakettissa oli ensinnäkin hieno kortti ja sen lisäksi upea kauppakassiksi sopiva kassi ja 

itse tehtyä omenahilloa! Kyllä nyt kelpaa.

Ja niin kaunis viesti oli kirjattu korttiin. Kiitos  Vilskelle tästä ja siitä, että sain olla kanssanne Elvina Cafen jouluikkunaa katsomassa!

Luukku 17 - Perinnetalon tuho

Sen siitä saa, kun antaa Neiti Kuusiveen leikkiä rauhassa ja itse keskittyy sähköposteihin muuhun.
Perinnetalon katto murtui! Tilanne ENNEN :

(myönnetään, ei ollut häävi "ehjänäkään")

 Tilanne JÄLKEEN:

Kieltämättä maistoin sitten itsekin, keitin oikein kahvit ja nautin katsellessani neidon iloa.

Luukku 15 - Ystävyyttä

Kun Galleriassa oli liki kaikki  kunnossa, pääsi yläkerrasta Pankinjohtajan Rouvakin mukaan. 

 Pankinjohtajan perheessä joulusiivoa oli myös aloiteltu. Ruokasalissa näkymät ovat vielä hujan hajan.

Olohuoneessa pölynimuri jäi sikseen, kun alkakerrasta tuli kutsu päiväkahville.

-Jaha, mine otankin sitten lite vitvin med, se on hyve tapa otta joulu vastaan, tuumi tämä svenska talande bättre folkiin kuuluva rouva ja lähti alakertaan.

Luukku 14 - Joulusiivo jatkuu

K-kauppiaan vaimolla oli vapaapäivä. Joulusiivoa pitäisi tehdä, kun sitten aattona on taas aamuvuoro  ja aatonaattona iltavuoro. Ei taaskaan pääse joulurauhan julistusta paikan päälle katsomaan.

-Toisaalta, onhan aattona osastolla aina mukava tunnelma ja voimme potilaillekin järjestää tilasuuden katsoa TVstä joulurauhalähetyksen. Mutta... Keittiön lamppu on edelleen vaihtamatta ja makuuhuoneen sängynpeitekin alkaa olla kulahtanut.

-Jospa hankkisin makuuhuoneeseen hiukan väriä, tuumi hän ja aloitti urakkansa.

-Näistä sarvistakaan ei voi luopua, vaikka tiedän, että Kauppias ei niistä tykkää, tuumi samalla kun pyyhki niistä pöyjä. 

-En niistä itsekään ihan välttämättä välitä, mutta kun ovat Lapin isoäidin antamat...

Pojan huoneen suhteen ei ole paljoa tehtävissä. 

- Olkoon, tuumi mielessään, tulee se joulu vähemmälläkin. Miten ne Martat taas sanoivatkaan?

"Jos aiot vietää joulusi vaatekaapissa, siivoa se". 

- Minusta ihan hyvä neuvo, hoksasi ja lähti valmistamaan perheen lempiruokaa, makaroonilaatikkoa.

(Tekstin kuvat ovat jo aika vanhoja eli tilanteet huoneissa ovat joissakin jo ihaneri näköisiä)

Luukku 13 - Antiikkia, antiikkia

Villa Charlotten Rouvalla oli mielestään huippuidea.
- Minäpä järjestän joulumyyntitapahtuman. Antiikki Liike Aito ja Kallis tulee tunnetuksi ja saatan saada uusi arvoasiakkaita.

- Ihme ja kumma, tuumi puolionsa, joka oli oppinut, että Liikkeeseen ei toivottu turhia kävijöitä...

Antiikki Liike Aito ja Kallis sijaitsee As Oy Pitsilinna-Spetsborg Bostad Ab:n kivijalassa. Liikkeen perusidea on ainakin Villa Charlotten Rouvan puolison, Betaniakadun Puuvillatehtaan Tehtailijan mielestä se, että hinnat ovat kohdillaan. Niin korkealla, että kukaan ei liikkeestä mitään osta.

Liikkeenjohdollisesti Aito ja Kallis sijaistsee oivallisella paikalla. Yläkerrassa on Galleria Bastet, ja sen vetäjä Judith av Nådendal-Äbo on verrattain mukava seuralainen. Yhdessä nämä  ladyt saavat aikaan elämääs uurempia spektaakkeleita.

- Enhän minä näistä henno luopua, on Rouva useammin kuin kerran todennut. Eikä hänen miehellään asiaan mitään vastaan ole. Kunhan vaimokulta pysyy iloisena eikä puutu Tehtaan asioihin.