Vanhan Lundbyn tunnelmaa

Jos joku Lundby-taloista viehättää, se on tämä vanha Lundby-taloni. Ostaessani sain kuulla sen olevan vuodelta 1972  - paremmin asiasta tietävät voitte oikaista käsitystäni. Parasta tässä on tuo portaiden säleikkö ja alkuperäiset pinnat. Tosin pinnat eivät kaikin osin näy, koska lattiat (oranssit) peitin  tapetilla (en liimannut). Koska tahansa haluan, saan vanhan takaisin.

Seinille en ole tehnyt mitään.

 Paitsi, että pahiten repeytyneen tapetin peitin tuolla tummalla paneelilla...

Valkoinen kalusto on omasta lapsuudestani (ainakin 50 vuotta vanha). Kokosuhde on jotenkin vähän liian suuri, mutta silloin se oli isäni tekemässä Lundbytä muistuttavassa talossa.

Kaunis vitriinikaappi on kerhokaverini Ninnan tekemä (huom pölykerros...).

Kylpuhuone odottaa saman setin suihkukaappia - olisiko kellään?

Valojen johdotus on  h i r v e ä  - miten nämä pitäisi laittaa kiinni?

 Kuvasta näkyy, että tuo valkoinen kalustoni on enemmän 1:12.

 Keittiö on kesken - jotakin hyllykköä pitää saada. Ehkä toisen Lundby-talon  vuokralaiset luovuttavat tänne omansa ;)

 Jos joskus päätän luopua Lundbystäni, tämä vanhempi tölli on se viimeinen. Pidän tuosta puupinnasta ja vanhoista materiaaleista.

100 päivää ilman nukkekotihankintoja: 8-15 /100 - Lundbyn inventointia

Kun en mitään ole ostanut, olen sitäkin enemmän inventoinut omia varastojani. Jossakin vaiheessa kokeilin, olisiko Lundby "minun juttuni"(Villa Charlotte oli ikään kuin "valmis" ja odottelin Pitsilinnan runkoa saapuvaksi - ajanjakso 2007-2008 vuodenvaihteesta kesään) . Suurimmillaan minulla oli 5-kerroksinen Lundby ja sitten yksi, hiukan vanhempi yksilö, jota olen yrittänyt kaikin tavoin vaalia ja pitää ennallaan.
Tämä Lundby on jo yhden kerroksistaan menettänyt, kun lahjoitin yhden osan Porin suuntaan sukulaistyttöselle.

Alimmat kerrokset ovat mielestäni vanhempaa Lundbytä kuin tuo perussetti, jonka arvelen olevan jotain 90-lukua.

Makuuhuone

                                                                    Yläkerran aula

Alakerran kummallisin tila, eteinen ja siinä ruokailutila.

Keittiön kaapisto tyuli ebayn tuomana USA:sta

  Kylpyhuone
Lisäpalan  vuokralaisen ja alivuokralaisen kämppä

 Alivuokralainen nukkuu yhdistetyssä keittiö-oleskelutilassa

Keittiökaapisto odottaa tässä siirtoaan vanhempaan Lundby-talooni - tai sitten ei. 

Päävuokralaisen huoneessa eipahemmin siivoilla -pöyt pöydällä viittaavat aika huolettoman elämiseen:

 Treenikämppä sijaitsee alimmassa kerroksessa:

Ja sen vieressä on  vuokralaisten WC ja suihku. Siinä nojallaan oleva leikkiehän kehikkosat eivät liity Lundby-tarinaan. Ovat vaan säliössä vastaisuutta varten.
Autotallissa on monta menopeliä

Tällä viikolla säästin: periaatteessa en yhtään, koska en joutunut vaikutuksille alttiiksi. 

Säästöön menee lasipurkkiin  kuitenkin 15 euroa  -olihan eilen Nukkekotiyhdistyksen vuosikokous, jossa olisin nähnyt kaikkea kivaa.

100 päivää ilman nukkekotihankintoja: 2-7 / 100

Haasteita on kiva ottaa itselleen. Elämä ilman pienhankintoja on alkanut etten sanoisi todella hyvin. Kotikonnuilla ollut Nukkekotimarkkinatapahtuma 21.3.-22.3.  Turun Käsityömessujen kupeessa oli ensimmäinen tosi koetin. Olin paikalla pystyttämässä Raunistulan kerhon  Kaunein jouluikkuna 2014 näyttelyä ja lisäksi päivystin Nukkekotiyhdistys ry:n pöydässä.
Kaikkea kivaa on kuitenkin ilmaantunut:

Blogissani vieraileva Etanaelli/Tuula kävi pyörähtämässä Turussa ja olimme katsomassa Taidemuseon Ellen Thesleffin näyttelyn, jota esitteli taiteilijan sukulainen, Antonia Rimngbom (Ellen oli hänen isoäitinsä sisar). Kun olimme näyttelyn jälkeen ravinneet itsemme, sain  esitellä Tuulalle omat nukkekotini. Ja mitä ihanuuksia sainkaan tuliaisiksi!

Pyykkikori (menee Villa Charlotten Rouvalle), kaunis keraaminen vati sämöpylöineen (menee Leskirouvalle), leivänpaahdin K-kauppiaalle, upea käsienpesukannu vatineen ja potta - niillekin paikka kohta puolin löytyy.

Pikkupaketeista löytyi myös  hammasharjat ja tahna Arkkitehdin huusholliin - sokerina pohjalla tätä nykyä jo vanhanaikaiseksi kuvattava puhelin (Antiikki Liike Aito ja Kallis).
Kuvassa näkyvät, raidallisen paperin päällä olevat kulhot ovat tämän päivän arpajaisvoittoni - laitoin kuvaan tositteeksi tuon lipukkeen, että ei vaan luulla minun niitä ostaneen ;)
Mitä sitten säästin? Itseäni tsempatakseni kirjoitan muistiin viikoittain sen, mitä säästin (mitä houkutuksia olen pystynyt vastustamaan) ja laitan rahat kesämökin lasipurnukkaan odottamaan aikaa parempaa;)

Kristian Lundkvistin  tarjoustuoleja a 3,5 euroa ja tuo pöytä (säästö 4 tuolia = 14 euroa).

Mirka Salosen upea mehumaija (säästö = 15 euroa)

Mirkan myös nämä potkukelkat (säästö = 25 euroa)

Mirkan siivoussetti (en muista hintaa).
Mirkalta lunastin jo ennen "100 päivän haastetta" Nukkekotikirppikseltä hankkimani kakluunin.
 Aika puhutteleva? Säästin muuten postikulut!


Ainut ostoni oli tuo adhesiivi, joka kuuluu sallittuihin aineisiin (kategoria liimat). Kesän mainoksien myötä on muuten hyvä suunnitella lomareissua. Tulee edulliseksi, kun kesäkuu on vielä tuon 100 päivän sisällä, jos olen oikein laskenut - ainakin Lahden markkinat...

Alla oleva koirahahmo ei kuulu mitenkään joukkoon, mutta oli niin vinkeä, että kuvasin tähän viikonlopun yllätyksien kanssa. Koiran sain Murkulta, joka oli vanhempineen ollut vaateostoilla ja sieltä saanut kaupantekijäisiksi. Pikkusisarensa Kolmejapuolivee alkoi otuksen nähdessään itkeä ja Tytär antoi minulle sanoen: "Tee vaikka neulatuyyny".

Koiran vieressä on mahtava kaksoissängyn patja petauspatjoineen, jotka sain kerhomme Marjalta, koska patja kuulema oli  2 mm (k a k s i  m i l l i m e t r i ä ) liian pitkä.

Jo vain kelpasi minulle. Ja jos ei mallaa siihen paikkaan mihin mietin,  löytyy varmasti sijansa joka tapauksessa!

Voisin väittää olevani aika tyytyväinen, vaikka mitään en ole ostanutkaan. Tapasin kivoja ihmisiä markkinoilla - ja kiitos myös Etanaellille mukavasta lauantaipäivästä (en osaa linkittää  "ellin" blogia, joten tässä: http://etanaelli.blogspot.fi ).

100 päivää ilman nukkekotihankintoja - 1/100

Villa Charlotten Rouva oli elementissään. Herra oli kokokousmatkalla pohjoisessa. Rouva oli hiljaa mielessään tohtinut epäillä kokouksen tarkoitusperiä.Levi-tunturilla järjestetyn kokouksen ohjelmassa oli  kokouspäivissä peräti 4 tunnin täysin tyhjä kohta. Viisaana vaimona pakkasi lämpimästi vaatetta mukaan, piponkin laittoi viattomasti hymyillen matkalaukkuun kaiken muun päälle.
Nyt oli kuitenkin saatava yhteys Herraan, sillä tuleva puutarhahanke oli kokenut pahan takaiskun.
-Nyt minä en KESTÄ, näpylöi Nokiaansa.
- Jälkitoimituksena tullut päivävarjo ja rahi ovat ERI PARIA, jatkoi tekstaamisestaan. MITÄ MINÄ NYT TEEN?
Liitti sitten kuvat viestiinsä ja jäi odottamaan vastausta.

Piip-piip. Herra vastasi (- Olipa hyvä olla tarpeeksi kaukana tilanteessa, jossa vaimokullan maailma romahtaa, mietti mies ja katseli laskettelijoita turvallisen rinneravintolan lounaspöydän ääreltä).

 -Älä  hermostu, maalataan nekin. Ja voit sinä mietitä jotkut kauniit pääliset rahiin. Sinulla on niin hyvä maku, että hyvät niistä tulee. Nyt alkaa kokous. Tulen illalla kotiin.
Miten osasikaan Herra lepyttää vaimonsa? Jo vain lähtivät Rouvan ideat liikkeelle. Päätti soittaa  siitä samasta Pankinjohtajan Rouvalle ja Galleristille.
-Nyt on oikea aika keittää hyvät kahvit, kevään ensimmäiset ja istahtaa ulos kahvista nauttimaan suunnitelmia tekemään, tuumki Rouva ja alakulo on tiessään.

Päätin eilen illalla ryhtyä hankkeeseen 100 päivää ilman nukkekotiostoja. Onneksi eilen päivällä ehdin hankkia tuon päivävarjon ja rahin.
Samalla kun niitä tuunaan laitan  tuunaushaasteen eteenpäin: sinä joka olet hankkinut näitä Stockan minikalusteita ja meinaat niitä jollakin tavalla maalta/päälystää/mitä muuta?  - liity mukaan ja raportoi blogissasi tai fb-ssä (Nukkekotiharrasatjat)  tulos. Aikaa Vappuun, viimeistään äitienpäivään, jolloin puutarhojen pitä totta kai olla tip top!
Hanke 100 päivää ilman nukkekotiostoja tarkoittaa, että en hanki mitään nukkekotikirppiksien tai muiden tarjolla olevien tahojen pikkutarvikkeita. Niin on varastoni täynnä.
Liiman osto on sallittu.
Seuraava koettelemus onkin  Turun tapahtuma 21.-22.3. , koska siellä on monta pöydällistä houkutusta... tapaamisiin siellä!

Varastokatselmus: 100 päivää ilman nukkekotiostoja - onnistuuko?

Näin jossakin  FB-puolella nukkekotiharrastajien kuvia Reutter-kokoelmista. Pitihän minunkin sitten varovasti (lue: Mieshenkilö luennointimatkalla koko viikonlopun) tutkia, josko kuvattavaa löytyisi. Ja löytyihän sitä... Yhtään näistä omista en ole vielä käyttöön ottanut...

       

Ihan turhin ikinä - sarjassa (liian siisti, missä kapakassa tai kellarissa tai missä hyvänsä on oluttynnyrin hana kultainen ja tynnyri puhtaan valkoinen? -Noooh, voihan olla että Queen Maryn Dolls Housessa olisi?). Tämän kokonaisuuden olen siis itse hankkinut, lähinnä noiden tuoppien vuoksi, Munchenin lentokentältä.

Tässä on meininkiä, melko  oikean oloiset säilyketölkit. Odottavat paikkaansa, itse ostamani, paikkaa en muista...ulkomailta muistaakseni.

Lasten lautanen, menee varmaan Lesikirouvan keittiöön (Pitsilinnan asukas). Itse hankittu, Munchenin lentokenttä.

 

 Tästä tykkään, on aika aidon oloinen englantilainen aamiaisetti. Itse hankkimani.

Ja tästäkin tykkään, tosin tuo kullertava kauha on aika ei-todellinen ;)
Seuraavasta on  otettu roomboxkäyttöön kynttilänjalka (kastepöytä) ja kynttilä ja joku muu, jota en muista:

Nämä alla olevat sain jättäessäni kansainvälisen RIMS-järjestön puheenjohtajan nuijan seuraajalleni kuuden vuoden kauteni jälkeen (vuosi oli kevättä 2011). Mitä ihmettä voi edes nukkekodissa tehdä täysin posliinista  valmistetulla pöytälampulla? - En tarkoit aettä olisin jotekin kiittämätön, mutta hassulta tuntuu...

 Seuraava setti on Mieshenkilön hankinta  ja tuliainen vuodelta papu. Liki sarjaa Ihan turhin ikinä -on niin puhdas ja siisti. Kenen kenkien hoityotarvikelaatikko on näin putipuhdas? Se oli tullessaan niin steerili ja siisti, että sottasimme sen rätit ja tuon harjan välittömästi. Sitten koko homma jäi laatikkoonsa säilöön. Nyt mietin josko olisi Pitsilinnan Arkkitehdin tulevaa tarpeistoa:

Yleiskuvassa koko Reutter -perheeni. 

Pakkaan takaisin laatikoon varaston hyllylle.

Arvatkaa mitä tein, kun olin nämä kuvannut? Erosin Minikirppisryhmästä. Päätin, että nyt en voi ostella mitään. Jäin jäseneksi Nukkekotikirppikselle kuitenkin. Vielä toviksi. Mutta jonkinlainen välikausipäätös tuli tehdyksi: on tultava toimeen ilman ostotarviketta jonkun tovin. 

Mitä jos perustettaisiin 100 päivää ilman nukkekotiostoja - liike? Vrt 100 päivää ilman alkoholia, joka kuulema on aika vaikea prosessi. Tunnistan riippuvaisuuteni pikkutarvikkeiden suhteen ja ajattelin laittaa joka viikko jonkun summan säilöön ja  seurata mitä kertyy 100 päivässä! Mukaan vaan! Summan päätän, kun  lasken keskiarvon vuoden 2015 tammi-maaliskuun ostojen suhteen - siitä sitten myöhemmin.