maanantai 11. marraskuuta 2019

"Joka pelkää se menköön. Minä jään." - Äänestyksen tulos

Osallistuin näytteilleasettajana Leffat laatikoissa -näyttelyyn Turun Finnkinossa. Näyttely on osa Raunistulan nukkekotikerhon 10-vuotisjuhlavuoden tapahtumia. Näyttely siirtyi Finnkinosta Turun Kaupunginteatterin pääoven vitriinin 13.1.2020, jossa se on nähtävillä 13.3.2020 asti.
Mukana on yhteensä 8 roomboxia aihena "elokuva".

Omani on vuodelta 1955: Tuntematon sotilas ja siitä kohtaus "Kovennettua" . Yleisöäänestyksen myötä oma työni sai eniten ääniä - ISO KIITOS kaikille työtäni äänestäneille!
Toiseksi ylsi Katri Suikin hieno Psyko ja kolmanneksi Ninna Mäkisen mainio Mielensäpahoittaja.


"Joka pelkää, se menköön. Minä jään.”
Alikersantti Lehto, sotamiehet Rahikainen ja Määttä suorittavat rangaistustaan, "kovennettua", kun neuvostoliittolaiset hävittäjät alkavat lähestyä. Lehto seisoo täysvarustukset päällään hievahtamatta, Rahikainen polvistuu ja Määttä alkaa epäröidä. Pommit iskevät.
Taustalla välähtävät pommien valot (kiitos veljelle siitä). Boxin koko on 43 (l)*35(k)*30(s).
Malli elokuvasta:
 Sotilaiden kiinnitystikut:


                                
 Elämäni ensimmäiset 1:12 nuket (todennäköisesti myös viimeiset)
 Kypärän aihio - jouti roskiin - onneksi löytyi sitten monen mietinnän jälkeen kunnollinen idea:

 
 Kypärät on 3D-tulostettu (3D Crush,Tampere). Reput ja muut tarvikkeet itse tehty. Nuket ja vaatteet itse tehty.
 Hienot kiväärit valmisti harrastajaystävä Sami Tuuhea (Tampere).  Ne saapuivat upeassa laatikossaan.



Jokaisella on reppu.
Nukkeja tehdessä (itse tehty aasta ööhön) huomasin, että jollakin lailla keskellä seisovasta alikersantti Lehdosta tuli näyttelijänsä näköinen (Åke Lindman).

sunnuntai 3. marraskuuta 2019

Totte-Tontun maja

Joulun lähestyessä alkaa mieli liikkua tottujen puuhissa, etenkin jos seuralaisena on 8-vuotias pikkuneiti, joka askartelee mielellään. Päätimme yhdessä tehdä pikkuneidin entiseen päiväkotiin (Päiväkoti Vilske Turun Ispoisissa) joulunodotusta helpottamaan pienen yllätyksen. Hys-hys - sitä ei vielä saa paljastaa! Kyseessä on 1:12 kokoon tehty roombox (pienoishuone) - materiaalina kapalevy ja kotoa löytynyttä vaneria, tapettia ja tikkuja ja jotain pientä muuta tarpeistoa.
Tässä pikkuinen asumus on - siinä on vintille vievä luukku köysitikkaineen (ne löytyivät Suomalaisen kirjakaupan joulutarjonnasta).Valot ja kuusiköynnös löytyivät kotoa. Kyseessä on pieni paristolla toimiva led-valosarja.
 Totte-Tonttu on pikkuneidin keksimä nimi - ja kun päätettiin laittaa mukaan pieni kirje (kuvassa pikkuisen enkelin vierellä), niin sen sanoma tuli selväksi: Totte on niin ujo, että välttämättä se ei heti uskalla näyttäytyä!
 Narutikkaat saa kiinni seinällä olevaan koukkuun. Pikkupöydällä on lahjapaketteja.
 Tässä laitetaan kirjekääröä paikalleen.
 Tässä liimataan kello seinälle.
 Totten viesti päiväkodin lapsille on tässä - ihan itse kirjoitettu ja pieneksi leikattu.
 Led-valonauhalle teimme pienen säilytysrasian boxin takaseinälle - se on tulitikkuaskin rasiaosa, jonka päällystimme tiilitapetilla.

 Vilskeläiset eivät vielä tiedä, mitä on tapahtumassa. Toimitamme Totte-Tontun asumuksen sinne piakkoin.
Siihen asti - Hys-hys! 
Ja mukavaa talvenodotusta kaikille blogissani käyville!

torstai 14. helmikuuta 2019

Ystävänpäivän yllätykset

Vietimme kerholla ystävänpäivän teemaan sopivan illan. Jokaiselle oli arvonnassa osunut kaksi kerhokaveria ja heille sitten valmistettiin kaikessa hiljaisuudessa paketit.
Kerholla minua odottivat nämä kauniit paketit
Johannan taitavista käsistä tämä rallirikka!
Se löysi heti paikkansa Villa Charlotten edustalta!
Toisessa paketissa oli Ninnan ystävällinen lupaus auttaa vaatehtimisessa.
 Lisäksi sain yllätyksen Pirjalta:
Kaunis hartiahuivi, jonka sai nyt alkuunsa Leskirouva.

Kiitos ystäville!




tiistai 12. helmikuuta 2019

Laattatöitä

Kertakaikkiaan ylitin itseni valmistellani Salainen YStävä paketteja Raunistulan nukkekotikerhon ystävävänpäivän teemalla vietettyyn iltaan. Löysin varastoista minikeramiikkalaattoja (3x3x2mm) ja päätin yrittää. Idea taisi kummuta kerhon kananmunamosaiikki-illasta.

Tässä lähikuvaa: liimasin laatat ohuelle pahville. Ympärille liimasin narua. Nuo "sangat" on ihan kokeeksi tehty - kiinnityssolmu on kokeilu, jota vielä pitää miettiä, jos tarjotin tulee sarjatuotantoon ;)
Pikkuinen "tarjotin" asettui Pitsilinnan Leskirouvan kahvipöytään.
Ystävänpäiväpakettiin  Katjalle laitoin tarjottimen ja Runebergintortut (tortut eivät ole itse tekemiäni), lisäksi pienet pannusaluset (tai lasinaluset, riippuu kokosuhteesta, jota saaja käyttää).
Katrin pakettiin laitoin "haasteen".  Tästä 1:144 kokoisesta valokuvaseinäkkeestä voi kehittyä mitä vaan. Mukana meni (bonuspaketti, jonka hän sai avata vasta kotona) pikkiriikkiset kylpyhuonekalusteet (Titta ja Isto Saarisen tekemät).
Seinäkkeen vaiheita alla:


Seinäkkeen vieressä talo, jonka teimme kerholla. Se on vielä kesken.

Kananmunataidetta

Kerholla aloitettu kananmunamosaiikkityöskentely sai päätöksensä. Mitä pidemmälle kesti, sen suuremmat olivat palaset -tekniikka lopulta pelasti.
 Reunoille laitoin  n 4 mm leveää paperisuikaletta, jota jostakin syystä oli valmiina!
Alla lähtökohta. Pikkupöytälevyn kuviota pähkäillessä katse kiinnittyi askartelupöydän vakstuukiin ja sen pöllöön. Siispä tuumasta toimeen!
No? 
Ei ihan mallin mukainen - riittää minulle ;)


torstai 24. tammikuuta 2019

Uuden vuoden harjoitteita

Kädentaitoa pitää harjoittaa - sen huomasin selvästi, kun joulun jälkeen kerholla päätimme valmistaa kananmunamosaiikkia.
Juuri niin.
Ensin leivottiin / tehtiin munakasta niin, että muutaman munan kuoret tulivat jalostukseen. Kuoret huuhdottiin kuumalla vedellä, jätettiin kuivamaan. Kun olivat kuivaneet, poistettiin sisäpuolen kalvo. Sen jälkeen munat maalattiin, kuka milläkin värillä mosaiikkia halusi. Maalasin pinnat kahteen kertaan.

Maalin päälle vielä himmeä askartelulakkakerros.
Ja sitten piti päätää, mitä tekee...Minun tuleva pikkupöytäni pinta yrittää olla oman askartelutilani kerniliinan kuvio (pöllö).
Hiukan "sinne päin", mutta pääasia oli saada kokemusta...
 Käytännössä edettiin siten, että suunniteltu pohja (ohut konepahvi, ohut balsa tms) maalattiin, omani on valkoinen. Sen pintaan piirrettiin maalin kuivuttua toivottu kuvio. Sitten munakuorta painettiin alustaa vasten piikillä ja palasia saattoi sitten kuvion mukaan liimata. Pinnalle laitettiin ohut liimakerros (tässä puuliimaa)
Kesken jäi, mutta onhan kotona aikaa viimeistellä. - Suosittelen kokeilemaan!