"Kyllä minun pitää sanoa, että tämä kevät on ollut tavanomaista raskaampi", totesi Villa Charlotten Rouva, kun järjesteli tarjottavia illan vieraita varten. "Ensin tämä olkapää, joka on vienyt jo kaksi kuukautta eikä vieläkään toimi ja sitten tuon Tanen kanssa taas kerran..."
Rouva oli tavoistaan poiketen tyytynyt samaan hyväksi kokemaansa tarjoiluun kuin Uuden vuoden aattona. "Saa nyt kelvata nämä merelliset herkut heillekin", mietti mielessään. Hyristeli hieman, kun oli kuitenkin keksinyt pienen uutuuden, jota halusi esitellä Herrallekin.
"KUULETKO SINÄ", kysyi pyydettyään Herraa muutaman kerran katsomaan
uutta aluevaltaustaan, niin kuin hän jälkiruuan tarjollepanoaan nimitti. "Laitan tämän valmiiksi tuohon illallispöydän vierelle", touhottí ja asetteli juustoja alahyllylle.
After New year, actually, I have not touched Villa Charlotte´s kitchen and living room. And due to my shoulder operation in Arpril, I have not been able to move any small items - anywhere. Today, I decided to make something and I prepared the desert trolley. All other items stayed as they have been now for nearly 6 months. Still, I have to wait to get my right hand to recover.
"Näihin et sitten koske", toppuutteli Herraa, kun näki tämän lähestyvän lempiherkkuaan, omenapiirakkaa.
"Päätimme naisporukalla järjestää parin viikon päästä POP up -tyyppisesti Pitsilinnan väelle kesän kekkerit. Minulle tämä on lisäksi ikään kuin harjoitus tulevaa merkkipäivääni ajatellen", sanoi painokkaasti ja loi Herraan merkittävän silmäyksen. Herra tajusi saman tien ilmeisesti unohtaneensa jotain todella tärkeää. Hääpäivä se ei voinut olla (sen hän tarkisti sormuksestaan). Eli tilanne liittyi varmasti vaimokullan syntymäpäivään. Kauhukseen hän tajusi allakkaa tutkittuaan, että kyseessä olisi peräti tasavuotisjuhlapäivä. Päätti sitten tilannetta lieventääkseen viedä keskustelua toisaalle: "Mitä sinä sanoitkaan siitä Tanesta"? Ja onnistui... Lahjakeskustelu, ennustettavissa olevan tulevan juhlan "ongelmat" mitä ihmeellisimpine yksityiskohtineen... ne eivät tätä Herraa kertakaikkiaan jaksaneet innostaa.
"Minä en kestä sitä miestä. Olin antanut ohjeeksi siivota siellä vanhalla tuvallani. Olen saanut ensimmäiset downshifting -asiakkaani ja tupa oli, jos mahdollista, viime vuotista kauheamassa kunnossa", huokasi ja näytti kamerastaan kuvia Herralle. "Siellä ei taatusti sen koeyöpymisen jälkeen ole muuta kuin oltu ja laiskoteltu".
 |
Pallogrilli hajosi, hyllykön katosta putosi led lampusto ja yksi jalka meni poikki.
En löytänyt sitä palaa, vaikka kuinka etsin. |
"Nooh, eikös kuitenkin voisi ajatella niin, että nuo
downshiftaajat tykkäävät vähän puuhastellakin?", keksi Herra sanoa, kun Rouva huomasi kuvasta, että grillin jalkakin oli katkennut. Rouvan ilme kirkastui, hän antoi Herralle rutistuksen ja totesi iloissaan, "Niinhän se on, tosin sinne täytyy mennä viemään vesi ja vessapaperia, ja se on nyt sinun tehtäväsi". - Mitä siihen viisas mies sanoisi, etenkin kun Rouva äkkäsi kameraa zoomatessaan, että lattialle oli jäänyt nestemäisen nautintoaineen jäänteitä. Ja ne on siivottava, sekin Herran työksi. Päätti tässä tilanteessa vain nyökyttää suostumisen merkiksi, nyt ei ollut halua kiistelyyn.
Kuvien katselun jälkeen Rouva lähti tapaamaan ystäväänsä Leskirouvaa, jolla hänelläkin oli kattausharjoitukset menoillaan. Leskirouva oli laittanut kahvit valmiiksi, ja niinpä nämä kaksi nauttivat kahvia ja Leskirouvan leipomaa pullaa.
"Kyllä minun pitää sanoa, että sinä osaat leipoa", totesi Villa Charlotten Rouva, kun istahti kaiken tauhkaamisen jälkeen kauniisti katettuun kahvipöytään.
Samassa soi puhelin ja Pankinjohtajan Rouva pyysi ystäviään maistamaan kesän ensimmäistä mansikkakakkua. Pitihän sitä harjoitella POP up -ravintolaa varten hänenkin.
"Nå, hur smakar det", kysyi tämä entinen kotitalousopettaja. "Mansikka är inte kotimaa kvalitet, men dom måste jag osta, fastän dom har kommit från Spaanjien. Mutta mine tycke, että smakar bra. Och sen, mina goda vänner, mine ymmerte, että just juonet kaffe, men jag har här litet likör, som säkert är bra med kakan, tror jag"? - Kyllä vaan maistui kaikille.
Lopuksi kaikki kolme totesivat, että oli hyvä ilma mennä ulos katsomaan Villa Charlotten Rouvan kesäasuun puettua terassia.
Nyt saa kesä tulla, huokasivat kaikki. Harjoitustarjoilut osoittautuivat sen verran hyviksi, että ne kelpuutettiin taloyhtiön kesäjuhlaan.
Tein pitkästä aikaa hiukan töitä: oikea käsi kesti juuri tuon tarjoiluvaunun asettelun ja joulukoristeiden poistamisen ja Pankinjohtajan kakun vaihtamisen. Kirjoittaminen aiheuttaa aika lailla irvistystä. - Siispä mukavaa kesäkuun alkua kaikille blogissani piipahteleville!
