sunnuntai 9. marraskuuta 2014

Hiukan joulua kohti

Villa Charlotten ja Pitsilinnan Leskirouvan jouluvalmistelut ovat alkaneet.
Leskirouva liki poltti ensimmäiset torttunsa.  Mutta onneksi voi vielä tehdä monta koepellillistä. Vierellä valmistumassa sienisalaatti.
 Kahvipöydässä on maukasta kakkua.
Villa Charlotten Rouvan keittiössä leivotaan. Opiskelijanuorukaisen tyttöystävä, Kondiitori, on auttamassa. Huikopalaksi kupponen teetä. Liedellä taustalla jopa pieni kinkku ja  joulun laatikot maistamista varten.
 Tässä odotellaan kinkkua ja laatikoita pöytään - jälkiruuaksi on laitettu juustotarjotin odottamaan.


Kyllä joulun odotus on mukavaa !
On varmasti selvää, että kaikki tarjottavat on hankittu luottoleipureilta. Ainut itse tehty on tuo metallinen joulukranssi ja joululintu.

lauantai 1. marraskuuta 2014

Sekakuoro Hengarit kaverikuvissa

Pikkuaskartelua eli lahjaksi menevän Hengarityön rakennusselostetta varten otettuja kaverikuvia.





lauantai 25. lokakuuta 2014

Sateen varalle

Teimme Raunistulan kerholla viime maanantaina sateenvarjoja. Kuvien saaminen Nokian Lumiasta tuntuu olevan minulle liki ylitsepääsemätön juttu. Ja kun ne sieltä sain, olin unohtanut kerhomme sivuston salasanan. Käykö kenellekään muulle ikinä näin?

     Tässä illan tuotos                                    Tässä hiukan liikaa liimaa...

Näiden pitää vielä saada viimeistelymaalia pintaan. Varjot eivät aukea

sunnuntai 5. lokakuuta 2014

Mene sinä mummo vaan omalle tietokoneelle...

-Mene sinä mummo vaan omalle tietokoneelle. Minä katson ihan itse yksin tätä.
Sanoo 3-vuotias ja istahtaa Pitsilinnan 6. kerroksen eteen ja alkaa katsella. Juuri sen kerroksen, jota parhaillaan sähköistän ja joka odottaa listoitustaan.  (Siis siihen ei saa koskea)
-Sitten ei saa koskea, varoitan
-En koske, lupaa pieni.
Mitä tekee mummo?
Menee tietokoneelleen.
Ja mitä sitten tapahtui?

Ja kahvia pitää juoda, mut toi kuppi ei kuulu tonne vaan tähän.
No-in. Nyt se kuppi on tos. Ja Hessu haluaa mennä tonne.

 Kuppi sopii tähän tualil paremmin... Hessu jua siitä.
Ja sitt tämä leijona tulee tästä ja Hessu pelästyy sitä.

-Oho, toi putos.. Nostakko se mulle mummo?
Ja mummo nostaa.
Se oli tuo design tuoli. Onneksi ei mennyt rikki.

Mitä tästä opitaan?
Ensi kerralla on tosi vaikea kieltää tätä touhua.

lauantai 4. lokakuuta 2014

Hiiriprojektissa minäkin

Olen mukana Raunistulan nukkekotikerhon hiiriprojektissa. Olkapääni ei oikein kestä hiirten kokonaisvaltaista valmistamista, mutta sain "kotitehtäväksi" stailaamista. Hahmojen miettiminen ja somistaminen onkin kivaa puuhaa. Eilisen vapaapäivän aikana syntyivät nämä:
                                                             Torilla tavataan!
 Tyttäreni zoomaussilmä on vuosien aikana kehittynyt kiitettävästi ja sain pikkuyllätyksen viikolla.
Paketillinen "talonpäätyjä". Näitä myi aikanaan ainakin Tiimari - nyt oli kuulema jostakin ihan vaan tavallisesta kaupasta löytynyt. Siispä tuumasta toimeen. Taloon pitää tietysti saada sivut ja katto...
Kun tarkkaan katselee, tämä talo muistuttaa melko lailla pikkupoikien kanssa tehtyjä joulun traditionaalisia piparitaloja. Sen verran kattosaumassa on ilmastointivaraa...
Mutta hauskaa oli. Pikkutalo siirtynee joulupuotiin. Maalaan sen ensin metallivärillä ja laitan valot. Jälkimmäistä ainakin vahvasti suunnittelen ;)

sunnuntai 28. syyskuuta 2014

Valokuvakurssilla

Aloitin  digijärjestelmäkamerakussilla. Opin, että on  kolme asiaa, jotka pitää ottaa haltuun. ISO, aukko ja  valotusaika. Näiden yllä tärkein asia: p o i s "mummoasennosta" - siis ei enää  i k i n ä automaattiasetuksia. Aika iso haaste. Mutta...
Kotiläksynä otin mm nänä kuvat:

            Zoomiputki koko ajan 55. Sitten piti aukkoa säätää F 5,6 - F 11 - F 36

                                 Nii-i. Huomaatteko  yhtään mitään. Syväterävyydestä on kyse.
Jos ei muuten huomaa, niin katsoo tuolta tapetin kuviota, se alkaa näkyä - syväterävästi.

F 36 tuottaa "tärähtänyttä" kuvaa, pitkä valotusaika - jos ei ole telinettä, jää homma kiireiseltä peräti  kesken. Meillä Kotitohtori laittoi tellingit pystyyn, kun minun puuasteluha seurasi. Vapaalla kädellä otetussa ei  näkynyt juurikaan mitään, sen verran käsi pitkässä valotusajassa tärisee.
Siis. Olen oppinut?

Minä en osta mittää

Tämän on monet kuulleet. Tai peräti itselleen luvanneet. Inventoin kesän aikana tekemiäni ostoksia ja  olin ihan ihmeissäni. Olin ostellut yhtä jos toista (kaikkea en edes kuvannut, niin ei tarvitse muistellan rahan menon määrää). Otaksun, että ainakin muutamalle on käynyt samoin.

Villa Charlotten Rouvan downshifting tuvan kalasaalis on yksi monista upeista nk-kirppisostoista. Siellä olen kesän aika asioinut useaan kertaan.

Loppukesän Sekakuoro Hengarien esiintymistä - vääntöä muutaman hahmon verran.

Hiukan piti lukeakin. Dekkareita(kin) kerään. Niitä on jo 700.

 Desing Hillin hienot pihdit ja keksileima ja hauska kettunaulakko. - Nk-hommiin tästä kuuluvat nuo pihdit.
Pohjat puuttuu - syksyn ekan kerhokerran "nokiat". Ei taida pitää vettä?

Rapu-rapu-rapu-rapu-rallaa. Hienot astiat tyuli hankittua.

USAn matkan lentokoneen kuulokkeet (ihan ilmaiset)
                                                         Tosi tarpeellinen astiasto - edelleen paketissaan.
Kerhon jouluikkunaan matkalla oleva joulukioski ja sen seinustalla hieno työkalutellinki 
(sitä en todellakaan ole itse tehnyt, nk-kirppiksen saalista).
Ystävän tuoma matkatuliainen, Vespa, sen satulassa  vasta habnkittuja vihanneksia, vierellä kauniit portaat ja hienot kukkaset. Nk-kirppikseltä nekin.

T o s i  tarpeellinen myymälä, ihan vaan siltä varalta, että joskus tarvitsen. Ostin nk-ystävältä, joka teki suursiivoa. Samaiselta ystävältä sain edullisesti pelastettua paketissa olevan r i n t a m a m i e s -
t a l o n  nr 4 (1:12). Odottaa pakettissa, että joskus teen. Mieshenkilö teki havainnon vasta muutama päivä sitten. Oli helppo sanoa, että "on siitä jo aika kun sen hankin, halvalla sain, suomalaista nukkekotihistoriaa parhaimmillaan, keröilyarvoa"...  Ihan täydestä meni. - Teen sitten eläkkeellä varmaan.

Ostelin  kieltämättä muutakin, mutta ne on jo laitettuna jollakin tavalla järjellisiin varastonsopukoihin. Kuvan mollamaijat ovat 1:1 kokoon tehtyjä nukkeja, niitä en ostanut, mutta olivat niin somia, että otin kavalkaadiin mukaan.

Rakentaminen ei ole edennyt. Sähköistys odottaa Veljen vierailua.