maanantai 7. joulukuuta 2015

Omatoimikalenteri: Luukku 7 - piparintuoksua

Jotkut asiat pysyvät. Joku juttu, mitä ilman joulu ei tule. Meillä se on, kun teemme piparitalon. Perinteisen piparitalon valmistus oli ohjelmassa, kun Neiti Neljävee oli yön yli säilössä viikonlopulla.
Ensin kaikkia neljää eri sorttia karkkikoristetta laitettiin suuhun eri laseihin, jotta on helpompi miettiä, mitä mihinkin sitten laittaa. Sitten leivottiin talon palat ja vähän muutakin.

Pankaa merkille:  talon sivupalat menivät niin vauhdilla pellille, että ikkunat ja ovi piti leikata paikalleen jo paistetuista paloista...

 Pappakin auttoi painamaan ja neiti suoritti reunojen riipimisen.
 Vetää ihan sanattomaksi...
 Tässä päätyjutussa mummo hiukan avitti.
 Ihan itse tursotettua ja paikalleen liistrattua.
 Ihan ite - tosin nämä valmistahnapurtilot ovat aika raskaita rutistaa ihan aikuisellekin.

 Kun talo oli valmis, koristeltiin kotiin vietävät piparit:
 Alhaalta ylös päin:  Isoveli Esimurkun, sitten äiti ja isi, sitten siinä päällä isoveli Murkun ja ihan huipulla Neiti Neljäveen sydän.
 Äidissä ja isissä on luonnetta. Isillä on suksisauvat kädessä.
 Ja isillä on tuossa kaulalla "jääkarhu", kun hän pelaa jääkiekkoa Jääkarhuissa. Ni.
Taloa piti tietysti kuvata edestä ja takaa kaikkien perinnetietoisten iloksi:
 Ilmastointiasiasta  on huolehdittu niin kuin aina, erittäin huolellisesti (kuva alla).

 Katon saumaus on vertaansa vailla.


 Nallet koristaa ikkunoita ja sydän.


Tarkkasilmäisimmät huomasivat varmaan, että ei ole savupiippua. 
Se unohdetiin liimata. Keitän kohta kahvit ja nautimme sen papan kanssa, kun jälkikasvu on poistunut paikalta ;)

6 kommenttia:

  1. Kadehdittavan hieno piparitalo. Melkein kadehdun. Ymmärrän myös miksi lepäätte, minä puolimummikin lepään jo parin kolmen tunnin periodin jälkeen, saati yösäilytyksen.

    VastaaPoista
  2. On se vaan ihana perinne. Tämän lapset muistavat varmasti ikuisesti!

    VastaaPoista
  3. Kyllä, ihan vetää sanattomaksi arkkitehdin persoonallinen ote :) meidän perinteet eivät ole ikävä kyllä ihan näin kunnianhimoisia, mutta yritän kyllä taas saada omat teini-ikäiseni osallistumaan piparinpaistotalkoisiin. Heitä vain tuppaa kiinnostamaan eniten se kuormasta syöminen talkoiden joka vaiheessa, joten lopputulos jää usein laihanlaiseksi ;) Mutta toivon kuitenkin, että lapsille jää tällaiset perinteet muistoihin.

    VastaaPoista
  4. Meillä oli kolmen koplan kanssa myös piparitalkoot (7 v, 6 v. Ja 3,5 v) kivaa oli ja ensi vuonna otan myös tuon piparitalon ohjelmaan! Tämä sinun tarinasi avittivat tuota päätöstä. Taikinaa pitää vaan tehdä enemmän, koska kaikille pitää tehdä oma talo! Kiitos ideasta!

    VastaaPoista
  5. Hieno ja koristeellinen talo! Näkyy pienen neidin taidokas käden jälki. Talo on niin herkullisen näköinen, että miten pystyy olemaan haukkaamatta siitä palaa.

    VastaaPoista
  6. No kylla tuli taas mallikas talo ja tyylillä koristeltu joulutaide. Arvaako sitä edes syödä?
    Täällä on piparitalon rakentaminen jostakin syystä mieshommia.

    VastaaPoista